12.2.2014 lauraem.

Lapsen viikon asut

Luin joitakin aikoja sitten Amman blogista lapsen vaatetusta koskevasta haasteesta. Mä kun väistän yleensä kovaa ja korkeelta sekä haasteisiin että vaatteisiin liittyvät jutut, niin täähän oli mulle siis just ku tehty. Vaikka tais se edellinenkin postaus olla haasteesta, mut välillä voi innostua. Tosin kun myöhemmin katoin tän vaatejutun tiimoilta tarkemmin lähtöruutua Alisalta, niin ei se ihan varsinaisesti mikään viikkohaaste ollutkaan… mut koska mä oon ahkerasti kuvannut kaikki colleget, niin täältä pesee.

Lähtökohtana lapsen vaatetukseen on se, että mä vihaan vaateostoksia. Omia ja muiden. Olipa siis tosi harmillista, että M:n reilun vuoden vanhempi serkku on saanut alusta asti kunnian tyhjentää vaatekaappinsa säännöllisin väliajoin meille, ja siten on vältetty lähes kaikki omat ostokset. Ekoja vaatteita taidettiin ostaa muutamat 68-koossa, kokoa 74 vähän enemmän ja nyt siitä eteenpäin on aika puolet ja puolet omia ja kierrätettyjä. Lahjavaatteita toki on ollut ainakin muutamia joka koossa. Vaateostokset meillä hoitaa etupäässä E, äkkiseltään mietittynä mä oon tähän päivään mennessä tainnut ostaa M:lle noin 15 vaatekappaletta. Edelleenkään en tiedä Niistä The Lastenvaatemerkeistä kun Popin ja Nameitin, sit on Bogi ja Tutta ja S-ryhmän Ciraf, ja ketjuista ainakin Lindex ja H&M. Että näistä kuvistakaan mulla ei taida olla haisukaan minkä merkkisiä ja mistä nää vaatteet on, mut väliäkö tuolla. Perusvaatteita muutenkin, kuten meillä tykätään. Helppokäyttösyys ja mukavuus on jees, mut ihan kalsarimeiningistä en välitä. On kiva että tykkää itekin kattoo lastansa, ja etenkin kyläillessä ja maailmalla kulkiessa on ihan mukava että olis siistiä päällä. Eipä se sillonkaan kuitenkaan maailmaa kaada, jos on jäänyt maitotahra hihaan tai housut ja paita on eri sarjaa.

Joku päivä varmaan jäi välistä, mutta tällanen mimmi täällä on pyörinyt: