SEXY SVENSKA

Valitsemani otsikko on salettiin parempi kun se, mikä sen oikeesti pitäis olla, juridisk svenska. I love, siis jag älskar yliopiston kielikurssit. Ainakin meillä ne sisältää kaikki ihanuudet käytännön elämän kannalta: pakollinen läsnäolo, kahden periodin kesto, kotitehtäviä, kirjallista, suullista, pari opintopistettä. Tällä kertaa asiaa lieventää jotkin epäselvyydet kurssista, joka ensin piti pitää, sitten se peruttiin, sitten se tuli valittavaks uudestaan, sitten se taas peruttiin ja nyt se pidetäänkin. Itse kukin on vähän pihalla että kuka kurssille osallistuu, kuka sen pitää, missä ajassa ja muuta tällasta. Satunnainen lepsuilu aikataulujen kanssa on siis tällä kertaa uskomattomasti mahdollista.

Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että ruotsin kurssilla kökötetään. Vaikka oikeestaan ruotsi ei oo musta niin paha kun englanti. Ruotsin kursseilla kun kaikki on yleensä enemmän tai vähemmän pihalla, pari nohevaa saa olla nohevia ihan omassa rauhassaan. Enkussa taas niitä tosihyviä on paljon, melkosen hyviä vielä enemmän, ja sit me epävarmemmat änkyttäjät ollaan entistä säälittävämpiä. Juridisk svenskassa voidaan änkyttää yhdessä.

Okei, ei tässä mitään pointtia ollut, kunhan halusin jotain sijaistekemistä studierapportuppgiftenin skrivamiselle ja sen miettimiselle, vad är speciellt inom min bransch när det gäller juridik. Eihän mulla ees oo branschia vielä, ihana kun saa käyttää lennokasta mielikuvitustaan.

Kuvitus:
Googlen kuvahaun ”sexy svenska” oli vähän turhan sexyä.
”Juridisk svenska” taas vähän turhan juridiskista.
”Svenska”? Yep:

 

kuva1.jpg

Puheenaiheet Opiskelu Höpsöä

Määkin perhebloggaan!

Lilyn toimitus uudisti saitille uuden perhe-kategorian, ja teemakysymyksenä kysyttiin, miksi perhe-elämästä blogataan.

Tässäpä oma tiivistykseni:

– kirjoittaminen on hauskaa.

– vauvakirjan täyttäminen käsin on nykylaiskurille hidasta ja työlästä.

– nettimaailma on täynnä (myös sitä hyvää) vertaistukea, neuvoja, vinkkejä, ohjeita. Tutut blogit on myös mukavasti luotettavampia ja ystävällisempiä kun satunnaiset googlefoorumit.

– oman blogin pitäminen ja muiden perheblogien lukeminen avartaa: kaikki mammablogit ei yllättäen ookaan sekopäistä vaippavertailua. –> normalisoi äitejä, joilla edelleen on usein lievähkö hullun leima.

– blogin kirjottaminen oli mulle pitkään jonkinlainen ”haave”. (Kuten muutamat muutkin ihmiset, mullakin on se lapsuudesta asti kytenyt ”vielä joskus kirjoitan kirjan” -ajatus. Julkinen blogi on tottakai vasta pieni aavistus siitä, mutta oman tekstin tuottaminen ja näkeminen palauttaa maanpinnalle antaa osviittaa kehityskohdista.) Ikuinen kysymys kuitenkin oli, mikä ois se mun teema, mistä tietäisin tarpeeks ja mistä oisin kiinnostunut. Lapsettomassakin elämässä olis toki ollut aihetta yhteen jos toiseenkin, eh, teemaan, mutta sen julkinen levitys ei ehkä olis ollut kovin imartelevaa. Oma lapsi sen sijaan oli niin MEGAMAKEE juttu, että sen kustannuksellahan on oivaa pyöritellä omaa elämäänsä.

Eli miksi? Pääasiallisesti koska se on kivaa. Kivana sen haluan pitääkin – esim nyt kun viime viikkoina ”blogitauolle” on syitä ollut 1, 2, 3 ja 4, en oo jaksanut pohtia, että olis pakko kirjottaa. Nyt tää on taas kivaa.

Suhteet Oma elämä Vanhemmuus Ajattelin tänään