Positiivista joulua!

Nyt kuulolle, mä aion olla positiivinen! Ärsyynnyn ihan vaan vähän, mut ärsyynnyn negatiivisuudesta. Nimittäin negatiivisista jouluajatuksista.

Ilmeisesti on jotenkin tyylikästä ilmottaa, että minä en mitään joulustressiä hanki. Stressittömyys ilmotetaan kertomalla, että MINÄ en ainakaan siivoo, MINÄ en mitään jouluruokia tee, MINÄ en aio viettää joulua sukulaisten kanssa ja MINÄ en ainakaan hanki lahjoja (koska ne on TURHAA SÄLÄÄ). Ja koko joulu on ihan hömpötystä ja ne jotka joulua viettää, on kaks kuukautta stressistä kiukkusia eikä nauti joulusta kun stressaa vaan. Niistä siivouksista ja ruuista ja muista.

No voivoivoi. Kun voitteko uskoo, että kaikille lahjojen hankkiminen ei aiheuta kammotusta ja paniikkia. Jotkut tykkää laittaa ruokaa. Ja joillekin ihan oikeesti tulee hyvä mieli siististä kodista. Toki on myös niitä, joille perinpohjanen puunaaminen on jostain syystä pakko tehä ihan vaan kun pitää siivota, vaikka sitten itkua vääntäen. Harmi niille. Kaikilla se ei kuitenkaan mee niin.

Joo, mä oon sotkunen ja superlaiska siivoon. Kyllä musta silti siisteys on kivempaa kun sotkusuus. Mulla tosin on aika alhaset siivouskriteerit, joten siivoukset ei oo mitään päiväkausien operaatioita. Jos siis siivoon jouluks, se ei tarkota, että raivohulluna jynssään kaapinpohjia viikkotolkulla.

Ruokaa tykkään tehä. En kuitenkaan tykkäis siitä, että mun yksin pitäis tehä koko suvulle kaikki. Siispä, yksinkertasesti teen osan yhteisistä pöperöistä. Joku muu tekee jotain, jotain ostetaan, joku tuo jotain. Eli taas, jos ilmotan tekeväni lanttulaatikkoo, sekään ei tarkota, että valvon viikon täyttämässä kylmäkellaria äärimmilleen ja samalla ite kuolen nälkään, kun en marttyyrina ehdi edes syömään.

Lahjat. Jes! Mulle ei vieläkään oo mennyt jakeluun, miten joku ”ei tarvi mitään”. Miten niin ei tarvi? Et ikinä osta kaupasta yhtään mitään? Et halua mitään? Vuosiin ei oo mitään tarvinnu hankkia? No nimenomaan. Joululahjakin voi olla hyödyllinen (sisko toivo kerran hiusharjaa, laitoin pakettiin). Joululahja voi olla toivottu tavallinen juttu (paketeissa on kirjoja). Joululahja voi olla jotain yllättävää, ilahduttavaa, mietittyä tai vaan jotain, millä haluaa muistaa. Tai voi se olla turhakin mutta hauska, materiaalinenkaan maailma ei enää horjahda jos joskus ostaakin lahjan ihan vaan huvituksena (en mä varsinaisesti tarvinnu limapurkissa myytävää silmää, mut sopivalla tarinalla höystettynä se naurattaa edelleen). Jos jonkun sukulaisella tai tuttavalla on tapana antaa joka joulu kolme yöpaitaa, pahan makusia karkkeja tai aina uus leluvuori lapselle, se ei puolestaan tarkota, että kaikkien ihmisten kaikki joululahjat olis typeriä ja huonoja.

Mä myös vietän joulun perheen kanssa. Jeejee! Jos jollain on ankeeta ja inhottavaa viettää päivä perheenjäsenten kans, niin kurjaa sekin. Mut se ei tarkota, etteikö jollain silti ois helmi perhe, jonka kans on hauskaa.

Eikä siinä, jos ei innostu joulusta. Vättämättä ei tykkää just niistä ruuista, ei kaipaa mitään juhlamieltä ja lahjojen saaminen ja antaminen on yhdentekevää. Mikäpä siinäkään sitten. Mut välillä silti ärsyttää, kun se puetaan yleisesti siihen muotoon, että vaihtoehto epäkiinnostukselle on hysteerisyys.

Kun ei oo! Ni! Että täällä sitä järjestellään, kokataan, paketoidaan, suunnitellaan, ja nautitaan kaikesta!