Propelli WTF

Välillä on niin leppoisaa kun ajatus ei kulje, voi höpötellä sitä sun tätä ja vedota siihen että nyt ei vaan rullaa täysillä. Vauvalle lörpöttely ja vähäisehköt yöunet ei aina pidä ihmistä kovin skarppina. Joskus tulee kuitenkin kiusallisia tilanteita, kun ei vaan muista jotain sanaa. Välillä kielen päällä on jotain sinne päin ja koittaa miettiä että miten se oikee sana muodostuu, välillä ei oo hajuakaan mitä edes hakee.

Viime aikoina poissa mielestä:

Ajatus. Aate? Aitous? Kajastus? Hei jossain sanottiin hajatelma? Ajatelma? AAAA, ajastus. Ei, se on joku muu.

Alkovi. ”Tohon ois hauska tehä se sellanen, se aaa, ei aukile mut vähän samantapanen, mikä se nyt siis on missä on vähän seinää ja sänky?”

Etu (-seteli ja -kortti). Raksraksraks, mikä se sana onkaan, mitä se onkaan mitä noilla saa, mikä sen plussan oikee nimi on?

Punnertaa. Pungertaa, punkee, pöngertää, mönkiä, pönkiä. Vauvan liikkumiseen on ihan liikaa sanoja, ei voi enää muistaa mikä se varsinainen sana olo.

Assosiaatio. Oikeinkirjotus piti googlata. Ihan hyvä, mun versio oli assasioida enkä pohtimisesta huolimatta keksinyt, mikä siinä on väärin. Joku oli.

Propelli. Hiljaa mielessäni mietin, mikä toi tossa leikkihelikopterin päällä nyt pyöriikään. Reilu 2-vuotias siskontyttö totes jotta generaattori, mulle uppos.

Keraaminen. ”Pitäs varmaan hankkia M:lle omia astioita, vielä vaan ei viitti käyttää niitä… posliinisia. Tai siis sellasia mitkä menee rikki. Jotka ei oo muovia.” Ei se sana emalikaan ollu.

Että jos mun kanssa keskustellessa syntyy luovia taukoja, tiedätte mistä on kyse.