Vuosi sitten tähän aikaan

Vajaa vuosi sitten olin lähdössä viettämään iltaa tyttöjen kanssa. Enää lauantai-illat baarissa ei ollut ihan niin jokaviikkosta touhua kun ennen, joten innollahan sitä odotti. Olin kutsunut tytöt meille, mietin mitä pientä sitä laittais pöytään ja kuinka monta pulloo viiniä pöytään päätyy. Ihan täysillä en iltaa valmistellut, koska jo muutaman päivän oli ollut kipee olo. Väsytti, paleli, tuntu kun ois ollut jatkuva krapula. Mutta ulos tyttöjen kanssa, osan näkis pitkästä aikaa… huono olo, päänsärky, viltti harteille. Tytöt ja viiniä… nukahtaminen sohvalle. Äh, pakko perua. Soitto yhdelle, viestiä facebookin ketjuun. ”Sori tosi paljon, kurjaa, varmaan vielä joku jälkitauti koko viime kuun jyllänneestä keuhkokuumeesta.” ”Parempi sun levätä vielä.” Viestiketjussa seurailin pohdintaa ravintolasta, syömistä vai juomista, missä nähdään. Vielä mietin jos ihan vaan kävis kuitenkin, haukotus, ei kyllä pysty. Ettei tuu pahemmin kipeeks.

Ja tuollahan se ”jälkitauti” vetelee iltaunia vaunuissaan. Ihanin riesa jonka olen saanut <3