Tänään se on, kauan odotettu välietappi: raskauden puoliväli. (Tosin sitä ensi viikon rakenneultraa on kyllä odotettu vielä suuremmalla innolla.) Mutta tärkeä merkkipaalu on tämäkin. Meille on kovasti väitetty, että tästä raskauden loppupuolelle on vain yksi hujaus. Siltä se näyttääkin, kun tarkastelee kalenteria: ensi viikolla ultra, parin viikon päästä seuraava neuvola, sitten onkin jo huhtikuu, pääsiäinen […]

Kirjoittaminen on ollut aika satunnaista tämän raskauden aikana. Pohdinnat, ajatukset ja kokemukset on tullut jaettua muiden heinäkuun vauvoja odottavien kanssa keskustelupalstalla. Pääasia kuitenkin on se, että kaikki on mennyt hyvin. Painoa on kertynyt muutama kilo enemmän kuin toivoisin. Närästys on vaivannut, mutta helpotti kun vaihdoin lempiomenat vähemmän happamiin ja lakkasin juomasta mitään hiilihapollista. Valkokaali jäi […]

Tänään näyttää kovasti siltä, että me ihan, ihan oikeasti saadaan lapsi heinäkuussa. Viikkoja on 12+2, ultrassa tänään kaikki kohdallaan. Sydän sykki, niskaturvotukset oli ok, jalat ja kädet heilui kovasti. Siellä se on, maailman ihmeellisin asia, elossa ja olemassa vaikkei vielä kauheasti näykään. Kotiintulon jälkeen on ollut kyyneleet aika herkässä, olen vaan niin onnellinen! Viikonloppusuunnitelmiin kuuluu […]

Tänään käytiin varhaisultrassa. Sinne passitettiin, kun ei ollut tietoa raskauden kestosta. 8+5 oli tuomiot, pieni sydän löi 179 kertaa minuutissa. Kokemus oli hämmentävä: niin helpottunut siitä, että kaikki on kunnossa nyt, mutta samalla jäi pelko siitä, että kaikki menee sittenkin pieleen. Koko toimitus tapahtui hirveän nopeasti, en tajunnut kysyä mitään kun oltiinkin jo matkalla kotiin. […]

Niin että taas mennään. Keskenmenosta reilu kuus viikkoa, ei yhtiäkään kuukautisia välissä. Toisin sanoen ei tietoa siitä, kuinka pitkällä tää on: itse veikkaan että lähempänä neljää kuin kuutta viikkoa. Huomenna soitan neuvolaan, kun työt loppuu sopivaan saumaan ja voi soitella puolen päivän jälkeen jo rauhassa omasta autosta. Katsotaan, josko ne tällä kertaa passittaisivat varhaisultraan. Voi […]

Ilmeisesti ihmisluontoon kuuluu, että asiat pitää laittaa jonkinlaiseen järjestykseen. Tai eipä nyt yleistetä: ilmeisesti mun pitää laittaa asiat järjestykseen. Niinpä oon nyt monta päivää, yli viikon jo, miettinyt seuraavaa: oliko ensimmäinen vai toinen keskenmeno kamalampi? Tiedän, että tämä on ihan naurettava kysymys. Kumpikin oli kamalaa, miksi mun pitäisi laittaa ne järjestykseen? Siksi että sillä tavalla […]

Ei ollut talvivauvaa meille, eikä ole nyt kevätvauvaakaan. Vielä en käynyt lääkärissä, mutta kyllä tämän kerran kokeneena tietää. Vuorotellen itken holtittomasti, vuorotellen olen pelottavan tyyni. Oikeasti en nyt haluaisi tuntea yhtään mitään, en haluaisi tätä kipua ja surua ja toivottomuutta, tunnetta siitä ettei mikään tässä maailmassa ole oikein. En haluaisi tätä pelkoa, joka huutelee jostakin […]

Tämä raskaana olo on kamalaa. Ei sen takia, että olisi ikäviä raskausoireita tms. (melko harvoin paha olo, vähän väsy ja vilu). Tämä on kamalaa pelon takia. Ensimmäinen neuvola toista kertaa oli ihana. Meillä oli sama neuvolatäti kuin viimeksi, ja hän on ihana ja ymmärtäväinen ja sopivasti meistä kiinnostunut. Innoissaan meistä ja meidän vauvasta. Tultiin iloisina […]

… meillä on toista kertaa ensimmäinen neuvola. Voi miten paljon, paljon toivonkaan, että tällä kertaa päästään myös siihen toiseen, kolmanteen ja viimeiseen. Että tämä ihmisen alku me saadaan pitää.

On ollut aika hiljaista täällä. Kolme viikkoa positiivisen testin jälkeen kuljin pää pilvissä, onnellisena. Ensimmäinen neuvola oli ihana – joku puhutteli meitä äidiksi ja isäksi. Ja sitten päivä sen neuvolan jälkeen kaikki meni pieleen. Viikoilla 7+2 raskaus meni kesken. Tänään sain vihdoin peruttua ekan ultran ja seuraavan neuvolan. Ehkä tämä elämä tästä alkaa voittaa. En […]