EI KAI TAAS

Tämä raskaana olo on kamalaa. Ei sen takia, että olisi ikäviä raskausoireita tms. (melko harvoin paha olo, vähän väsy ja vilu). Tämä on kamalaa pelon takia. Ensimmäinen neuvola toista kertaa oli ihana. Meillä oli sama neuvolatäti kuin viimeksi, ja hän on ihana ja ymmärtäväinen ja sopivasti meistä kiinnostunut. Innoissaan meistä ja meidän vauvasta. Tultiin iloisina sieltä, ultra varattuna, viikko pidemmällä kuin mitä viimeksi edes päästiin. Hyvä olo tämän asian suhteen.

Mutta mutta. Tänään ruskeaa/punaista tuhrua pyyhittäessä melkein koko päivän. Ei paljoa, mutta juuri sen verran, että sen huomaa ja että siitä huolestuu. Tiedän kyllä, että pieni vuoto raskauden aikana ei välttämättä haittaa. Että kolmannes odottajista kärsii niistä. Mutta en voi olla ajattelematta että tämä oli tässä, kyllä ne kivut viimeistään huomenna alkavat ja sitten meillä ei ole tätäkään lasta.

(Ja samalla toivon, toivon, toivon että pienellä on kaikki kunnossa.)

 

suhteet oma-elama rakkaus
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.