Tästä se lähtee

Ihan alkuun haluan kertoa että tämä on ensimmäinen blogini lilyssä enkä hallitse vielä läheskään kaikkea. Pikkuhiljaa opettelen!

Vauvakuumetta. Sitä on nyt kestänyt enenevässä määrin viimeiset 2 vuotta.

Olen asunut kihlattuni kanssa yhdessä kohta 3 vuotta. Häitämme tanssitaan ensi kesänä. Alkuperäinen suunnitelma oli jättää ehkäisy pois häiden jälkeen, mutta nyt päätimmekin, että ehkäisy jää pois 3 kuukauden kuluttua! Ääk ihanaa!!

Oon viimeiset 12kk halunnut lasta todella kovasti. Olen jopa vakavissani harkinnut ehkäisyn jättämistä salaa pois, niin kuumeisesti olen lasta kaivannut. Halusin kuitenkin olla järkevä ja odottaa että valmistun koulusta ja että J:kin on valmis saamaan lapsia. Nyt hän on! Vihdoin! Olen niin innoissani tästä, että meinaan purskahtaa itkuun aika ajoin. Olen viimeisen vuoden aikana lukenut moneen kertaan läpi vau.fi kaksplus.fi yms artikkelit ja julkaisut. Olen lukenut täältä lilystä monia vauvablogeja läpi, ehdoton suosikkini on vau mikä vauva! 

Yksi asia minua tässä kuitenkin harmittaa. Olen mun ystäväpiriin ainoa ”vauvaintoilija” joten mulla ei oikeastaan ole ketään, kuka todella ymmärtäisi miltä vauvakuume tuntuu ja kuinka maailman onnellisin olen, kun päätös ehkäisyn jättämisestä pois on tehty! Olen parille kaverilleni kertonut asiasta ja olin hieman pettynyt reaktioihin. ”En kyllä ehdi mukaan sun tahtiin” ”Ai niin pian jo”.

Kun on itse pahasti vauvakuumeillut 2 vuoden ajan, on ollut suoraan sanottuva raastavaa ja sydäntäsärkevää seurata, kun sukuun ja tuttavapiiriin syntyy ”vahinkolapsia”. Onpa kamala sana. Mutta tiedättehän, ihmisille, joilla on koulut kesken, parisuhdetta kestänyt muutaman kuukauden jne. Kun itse haluat olla järkevä ja odottaa, että valmistut ammattiin, saat työpaikan ja hankit asunnon mihin mahtuu myös jälkikasvua. Ne mulla nyt on. Plus maailman ihanin mies, joka myös toivoo ja odottaa perheemme kasvamista. 

Löytyykö täältä muita vauvakuumeilijoita? Miten teidän kuumeiluun, suunnitelmiin ja odotteluun on suhtauduttu?