Onkohan meidän tilaus hukkunut ?

Minun suurin haaveeni ja unelmani, oli löytää oma prinssi joka halaa sydämeni ehjäksi ja joka rakastaa koiriani edes lähes yhtä paljon kuin minä.  Kun tämä  minulle lopulta suotiin, tunsin saaneeni kaiken ja lupasin- vannoin yläkerran (TOIM HUOM.ei naapurit vaan tuo taivaallinen väki siis) väelle etten ikinä koskaan, milloinkaan pyydä mitään- jos vain saan tämän miehen itselläni pitää.

Naisen biologia vaan pisti lupauksen toteutukseen kapuloita rattaisiin. Pikku hiljaa aloin tuntemaan suurta halua ja tarvetta saada yhteinen lapsi tuon ihanan miehen kanssa. Yhdistää meidän geeniperimä toisiinsa ja katsoa millainen tyyppi muodostuisi. Tajusin, että juuri tuo on se mies kenen kanssa tahdon yövalvomisesta väsyneenä riidellä, tuon miehen rinnalla tahdon kasvaa äidiksi. Asiasta käytiin keskusteluja pikku hiljaa, ensin hieman varovasti ja sitten suoraan. Kyllä. Me haluttaisiin yksi tollanen huutava sinappikone- Kiitos!

 

Taisi tilaus hävitä postissa. Koska tilauksen saapumisesta ilmoittavaa kahta viivaa en ole yhteenkään tikkuun onnistunut pissimään. Greippimehua on litkitty, vitamiineja syöty ja peittoa heiluteltu.

Suuri pelko hiipii olkapäälle.. Mitäs jos meidän geenit ei syystä tai toisesta pystykään muodostumaan yhteen? Mitäs jos me ollaankin niitä onnettomia, jotka ei vuosien lapsettomuushoitojen jälkeenkään saa osakseen muuta kuin katkeruutta? Joka kuukausittainen vieras tuntuu keskenmenolta, kun on pienessä päässään kerennyt miettiä äitiysloman alkamiskohdan ja lapsen horoskooppimerkin.

En tiennyt, että jotakin voi haluta ja toivoa näin kovasti. Kun vain osaisi laittaa aivonsa ja haaveensa pauselle, nauttisi vain nykyisyydestä ja siitä että se suurin toive on toteutunut.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *