Ladataan...
VEKURI

"Syyllistäminen ei auta", ”tiedän olevani itsekäs”, "vegaanit ansaitsevat kunniamerkin", ”ihan sama, mitä minä teen, kun muut eivät kuitenkaan tee mitään”. Kaikkialla perusteluja oman kerskakulutuksen jatkamiselle, vaikka tässä ilmastonmuutosasiassa ei ole mitään epäselvää. Ilmastonmuutosta ei ratkaista pelkillä yksilövalinnoilla mutta ei sitä ratkaista ilmankaan niitä.

Kierrätys, oman vesipullon kuskaaminen ja turhien valojen sammuttaminen ovat itsestään selviä juttuja. Eivät täysin merkityksettömiä mutta eivät kovin merkityksellisiäkään. Ei se ole syyllistämistä, vaan totta. Lentolakkoon ryhtyneistä vegaaneista puhutaan lähes hulluina idealisteina, vaikka IPCC:n raportin jälkeen elämäntavassa ei pitäisi nähdä mitään extremeä. Ei vegaanin tarvitse olla pyhimys mutta pienet teot eivät enää riitä. Isoja ympäristövaikutuksia on esim. hukkaneliöistä, pikamuodista, eläinperäisistä tuotteista tai lentämisestä luopumisella.

Kaupat ovat pullollaan kasviperäisiä juttuja ja netti täynnä reseptejä. Ei vegaanin tarvitse nähdä nälkää tai kärsiä ravintoainepuutoksista. Luulin itse pitkään, että en kerta kaikkiaan voi luopua juustosta, koska se on niin hyvää. Sitten vain lopetin ostamisen ja aloin laittaa leivän päälle jotain muuta. Luopumisesta vaikeimmaksi teki varmaan se, että kerroin itselleni jatkuvasti tarinaa, jossa se oli suorastaan uroteko. Ei elämäni muuttunut huonommaksi enkä joudu koskaan syömään pahaa ruokaa. Ei mitään extremeä.

En ollut koskaan edes harkinnut työmatkapyöräilyä ennen kuin tutustuin muutamaan tyyppiin, joille se oli arkipäivää. He jatkoivat pyöräilyä talvenkin läpi ja pidin sitä kajahtaneena. Ei heille siinä ollut mitään kummallista. Lopulta kyllästyin hikoilemaan täpötäydessä bussissa, valmistuin kandiksi, sain lahjaksi pyörän ja elämäni muuttui ainoastaan paremmaksi. Talvella vaihdoin siihen talvirenkaat ja jatkoin samaan malliin. Käytän vedenpitäviä vaatteita, joten en kastu eikä minulle tule kylmä. Ei mitään extremeä, pelkästään mukavaa.

Lentäminen aiheuttaa niin paljon ilmastopäästöjä, ettei kestokasseista ja keep cupeista kannata edes puhua samassa lauseessa. Lentäminen ei tee pieniä ympäristötekoja merkityksettömiksi, mutta lentopäästöjä ei myöskään kompensoida niillä. Totta kai matkustaminen on ihanaa ja maailmalla lennetään jatkuvasti turhia työmatkoja ja niin edelleen. Se ei kuitenkaan vaikuta juuri minun aiheuttamiini päästöihin. Lentämisestä on ihan tervettä tuntea syyllisyyttä. Joskus voi valita junan, joskus vaihtaa matkakohteen kotimaahan. Jos kuitenkin lentää, voi ainakin kompensoida päästönsä esim. osoitteessa https://co2esto.com. Ei mitään extremeä. Rahaa kuluu, mutta kuluuhan sitä itse matkustamiseenkin.

Kaikille kaikki ilmastoteot eivät ole mahdollisia. Syyksi ei kuitenkaan pitäisi enää riittää mukavuudenhalu tai tottumus. Omaa arkeaan voi tarkastella kriittisesti ja ihan todella miettiä, jos kuitenkin voisi tehdä jotain, koska itselleen tulee kerrottua kaikenlaisia valheita. Pohtimisen voi aloittaa, vaikka täältä: https://www.sitra.fi/hankkeet/100-fiksua-arjen-tekoa/.

Ladataan...

Ladataan...
VEKURI

Kasvipohjainen ruokavalio ei ole ihmedieetti, joka parantaa kaikki mahdolliset vaivat (kuten what the health antaa ymmärtää, tästä ehkä lisää myöhemmin). Sen terveysvaikutuksia on kuitenkin tutkittu jo paljon ja muutamista terveyshyödyistä on vahvaa näyttöä. Kasveilla voi todellakin syödä itsensä terveemmäksi.

1. Riski sairastua paksusuolensyöpään pienenee

Punaisen lihan ja lihajalosteiden (leikkeleet, makkarat jne.) kulutus lisää riskiä sairastua paksusuolensyöpään. Punainen liha on luokiteltu IARC:n listalla ryhmään 2A todennäköiset karsinogeenit ja lihajalosteet 1-luokan karsinogeeneihin tupakan ja asbestin seuraan. (IARC ei tutki syöpäriskin suuruutta. Luokitus tarkoittaa sitä, että lihajalosteiden ja tupakoinnin kyky ylipäätään aiheuttaa syöpää on yhtä luotettavasti todistettu, ei sitä, että tupakointi ja lihajalosteiden syöminen on yhtä vaarallista.) Tutkimustulokset näkyvät myös suomalaisissa ravitsemussuosituksissa, jotka suosittelevat punaisen lihan käytön rajoittamista 500g viikossa. Paksusuolensyöpä aiheuttaa länsimaissa toiseksi eniten kuolemia kakista syövistä. Suomessakin siihen kuolee vuosittain noin tuhat henkilöä.

2. Riski sairastua sepelvaltimotautiin pienenee

Kasvipohjainen ruokavalio suojaa vegaaneja sepelvaltimotaudin merkittäviltä riskitekijöiltä eli kohonneelta verenpaineelta, kohonneelta veren kolesterolipitoisuudelta (erityisesti LDL) sekä ylipainolta. Lisäksi punaisessa lihassa on L-karnitiinia, joka muuttuu suoliston mikrobiston aineenvaihdunnassa trimetyyliamiini-N-oksidiksi, joka edistää plakkien kertymistä valtimoihin. Kasvipohjaisen ruokavalion on jopa näytetty kumoavan sepelvaltimotaudin oireita eli poistavan valtimoihin kertyneitä ahtaumia. Verenkiertoelinten sairaudet tappavat eniten suomalaisia vuosittain.

3. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen pienenee

Täysin kasvipohjaisen ja myös maitotuotteita ja munia sisältävän lihattoman ruokavalion on näytetty suojaavan 2-tyypin diabeteksen kehittymiseltä eikä suojaava vaikutus perustunut ainoastaan matalampaan painoindeksiin. Vähärasvaista kasvisruokavaliota on tutkittu myös 2-tyypin diabeteksen hoidossa. Diabeetikoiden verensokeri ja kolesteroliarvot laskivat vähärasvaisella kasvisruokavaliolla tehokkaammin kuin tyypillisellä diabeetikoille suositellulla dieetillä.

4. Suoliston mikrobisto muuttuu terveydelle edullisemmaksi

Vegaanien suolistojen mikrobistoissa esiintyy vähemmän tauteja aiheuttavia mikrobeja kuin lakto-ovo-vegetaristeilla tai sekasyöjillä. Terveyttä edistäviä mikrobeja taas on enemmän. Kasvipohjaista ruokavaliota noudattavilla suoliston mikrobisto suojaa metaboliselta oireyhtymältä ja siten ylipainolta sekä 2-tyypin diabetekselta.

5. Eliniänodote nousee

Eläinperäisen proteiinin tankkaus ennen 65 ikävuotta lisää merkittävästi riskiä sairastua syöpiin ja lyhentää elinajanodotetta. Pienempi proteiinin kulutus, alle 10 % päivittäisestä energiansaannista, tai eläinperäisen proteiinin vaihtaminen kasviperäiseen taas suojaa syövältä ja ennustaa pidempää elinikää. Kasvipohjaisella ruokavaliolla pidempää elinikää ennustaa myös matalampi painoindeksi ja alhaisempi kuolleisuus sepelvaltimotautiin ja 2-tyypin diabetekseen.

Monet terveyshyödyistä saavuttaa luultavasti jo sillä, että eläinperäisiä tuotteita käyttää maltillisesti, eli paljon vähemmän kuin keskimääräinen suomalainen tällä hetkellä. Etenkin punaista lihaa, lihajalosteita sekä paljon suolaa ja kovia rasvoja sisältäviä juustoja kannattaa käyttää harkiten. Ravitsemussuositusten mukainen 500 grammaa punaista lihaa viikossa tarkoittaa käytännössä punaisen lihan rajoittamista kolmelle pääaterialle viikossa. Jos käyttää leikkeleitä, punaista lihaa saisi olla korkeintaan kahdella pääaterialla.

Täysipainoinen kasvipohjainen ruokavalio sisältää kaikkea hyvää eli viljoja, pähkinöitä, siemeniä, palkokasveja, öljyjä, juureksia, vihanneksia, sieniä, hedelmiä ja marjoja. Ruoanlaiton ei tarvitse olla monimutkaista eikä kauppalaskujen älyttömän kalliita. Olen itse pihi ja laiska, en erityisemmin välitä raakaruoasta enkä ole ikinä syönyt mulperimarjoja. Helpommallakin pääsee!

Lähteet

Kaksi laajaa meta-analyysiä punaisen lihan kulutuksen yhteydestä kohonneeseen paksusuolensyövän riskiin:

Norat, T, Lukanova, A, Ferrari, P, Riboli, E (2002). Meat consumption and colorectal cancer risk: dose-response meta-analysis of epidemiological studies. Int. J. Cancer, 98, 2:241-56.

Chan, DS, Lau, R, Aune, D, Vieira, R, Greenwood, DC, Kampman, E, Norat, T (2011). Red and processed meat and colorectal cancer incidence: meta-analysis of prospective studies. PLoS ONE, 6, 6:e20456.

Punaisen lihan sisältämän L-karnitiinin aineenvaihdunta ja valtimotauti:

Koeth, RA, Wang, Z, Levison, BS, Buffa, JA, Org, E, Sheehy, BT, Britt, EB, Fu, X, Wu, Y, Li, L, Smith, JD, DiDonato, JA, Chen, J, Li, H, Wu, GD, Lewis, JD, Warrier, M, Brown, JM, Krauss, RM, Tang, WH, Bushman, FD, Lusis, AJ, Hazen, SL (2013). Intestinal microbiota metabolism of L-carnitine, a nutrient in red meat, promotes atherosclerosis. Nat. Med., 19, 5:576-85.

Kasviperäinen ruokavalio sepelvaltimotaudin hoidossa:

Esselstyn, CB, Gendy, G, Doyle, J, Golubic, M, Roizen, MF (2014). A way to reverse CAD?. J Fam Pract, 63, 7:356-364b.

Kasviperäinen ruokavalio ja 2-tyypin diabetes:

Tonstad, S, Stewart, K, Oda, K, Batech, M, Herring, RP, Fraser, GE (2013). Vegetarian diets and incidence of diabetes in the Adventist Health Study-2. Nutr Metab Cardiovasc Dis, 23, 4:292-9.

Vähärasvainen kasvisruokavalio 2-tyypin diabeteksen hoidossa:

Barnard, ND, Cohen, J, Jenkins, DJ, Turner-McGrievy, G, Gloede, L, Green, A, Ferdowsian, H (2009). A low-fat vegan diet and a conventional diabetes diet in the treatment of type 2 diabetes: a randomized, controlled, 74-wk clinical trial. Am. J. Clin. Nutr., 89, 5:1588S-1596S.

Kirjallisuuskatsaus vegaanien suoliston mikrobistoista ja niiden yhteydestä terveyteen:

Glick-Bauer, M, Yeh, MC (2014). The health advantage of a vegan diet: exploring the gut microbiota connection. Nutrients, 6, 11:4822-38.

Eläinperäisen proteiinin yhteys syöpään ja lyhyempään elinajanodotteeseen:

Levine, ME, Suarez, JA, Brandhorst, S, Balasubramanian, P, Cheng, CW, Madia, F, Fontana, L, Mirisola, MG, Guevara-Aguirre, J, Wan, J, Passarino, G, Kennedy, BK, Wei, M, Cohen, P, Crimmins, EM, Longo, VD (2014). Low protein intake is associated with a major reduction in IGF-1, cancer, and overall mortality in the 65 and younger but not older population. Cell Metab., 19, 3:407-17.

Ladataan...

Ladataan...
VEKURI

Viikonloppuna olin enemmän ulkona kuin sisällä ja sellainen tekee onnelliseksi. Laitoin jalkaan vanhat kumpparit ja päähän ukin lakin. Oli lämmin, metsässä tuoksui sieniltä ja tikka naputti puuta. Ukki kertoi, että ennen vanhaan lehmät laidunsivat metsässä ja söivät tatteja. Pitkillä kielillään ne saivat livottua tatteja myös aitojen ulkopuolelta.

Ukki etsi kivenkoloa, johon oli sodan jälkeen piilotettu piipustaan haljennut kivääri. Minä keräsin suppilovahveroita ja yritin tunnistaa uusia lajeja.  Opiskelin ikivanhaa sienikirjaa ja pyysin poikaystävää kertomaan, haiseeko punalakkinen sieni keitetyltä jokiravulta. Odotin itiöpölyn laskeutumista mutta ämpärin kannelle ei ilmestynyt yhtään mitään. Herkullisten ja myrkyllisten sienien erottaminen vaatii vielä lisää syksyjä. Suppilovahverotkin ovat kuin Doven mainoksesta.

Viikonlopun jälkeen meillä on litroittain suppilovahveroita ja pussillinen sillihaperoita. Osa pusseista meni mummilan pakastearkkuun, osa omaan kotiin. Tänään syötiin sienipiirakkaa. Paistoin valkosipulilla ja laakerinlehdellä maustetussa öljyssä sieniä ja sipulia ja ladoin mökiltä mukaan saadun pakastetaikinan päälle. Kaadoin vuokaan soijajogurttia ja lykkäsin uuniin.

Vielä pari vuotta sitten kuvittelin, että sienestys tarkoittaa sitä, että metsässä kävellään monta tuntia eikä mitään löydy. Ei sitä voi ymmärtää, että metsästä saa hakea ämpäreittäin ruokaa ilmaiseksi.

Ladataan...

Pages