Olen aina ollut tasa-arvon puolestapuhuja ja näen punaista, kun toista sukupuolta alennetaan tai väheksytään sen perusteella, mitä jalkovälistä löytyy. Kasvuympäristölläni saattaa olla asenteeseeni vaikutus. Nimittäin meidän perheessä oli selvä jako: miehet ja naiset. Ja juurikin tässä järjestyksessä, miehet ensin ja sitten vasta naiset. Isäni yritti kovasti opettaa, että nainen ei ole yhtään mitään ilman miestä ja mies on aina naista ylempi. Lapsena uskoin isääni ja toivoin olevani poika, mutta onneksi kasvaessani ajatusmaailmani on muuttunut. Murrosikäisenä kapinoin isääni vastaan aloittamalla nyrkkeilyn, rälläämällä mopoilla ja tekemällä muitakin ”poikien juttuja”, joita en olisi saanut tyttönä tehdä.

Muistan, että lapsena vanhempani paheksuivat kovasti jos sanoin jotain rumaa, mutta veljiltäni rumaa kielenkäyttöä siedettiin enemmän. Tytön tai naisen täytyy olla sivistynyt ja käyttäytyä hyvin, on rumaa jos nainen kiroaa. Mies taas saa käyttää voimasanoja ja joissain piireissä voimasanat lisäävät miehisyyttä.

Muutenkin naiselta odotetaan parempaa käytöstä kuin miehiltä. Mies saattaa pieraista ja sille vähän naurahdetaan. Jos nainen pöräyttää, sitä katsotaan kummissaan tai nauretaan, mutta ei samoin kuin miehelle. Naiseus siinä ainakin katoaa.

Jo yläasteella huomasin, että miehet olivat ”kovia jätkiä”, kun puhuivat (liioitellusti tietenkin) petipuuhistaan ja arvostelivat tyttöjä. Tytöt puolestaan olivat likaisia jakorasioita, jos mainitsivat omista kokemuksistaan. Näin aikuisenakin voi havaita tämän saman eron miesten ja naisten välillä. Miehet voivat yleisesti puhua seksistä ja arvostella naisia, joita ovat sänkyynsä saaneet. ”Se muija oli niinku joku lahna!”, ja asialle nauretaan. Nainen puolestaan on häveliäs jos menee tällaisia puhumaan.  Minusta on törkeää, kuinka miehet puhuvat seksistä ja naisista. Kuulostaa kuin nainen olisi heille jotain riistaa, jota he viikonloppuisin metsästävät, nainen on heille ”kaato” ja saaliita sitten kavereiden kanssa verrataan seuraavana päivänä häpeämättä. Entäs sitten se nainen, jonka mies sai ”saaliikseen”? Luulen, että hän on vaiti. Miksi naisen rehvastelu ”kaadoillaan” saattaa naisen kevytkenkäisen maineeseen, kun taas mies on samassa tilanteessa kova jätkä?  Yleensä oletetaan, että naiset juoruavat kaikista asioistaan tyttökavereilleen, mutta ei se taida ihan niinkään mennä. Minä en ainakaan ole koskaan kokenut tarpeelliseksi jakaa petipuuhiani ystävieni kesken. Onko asia niin, että miehet tarvitsevat kavereiden hyväksyviä ja rohkaisevia olantaputuksia, jotta he tuntevat olonsa miehiseksi?

Kuten isäni ja monen muunkin mielestä on olemassa lajeja ja aloja, joista naisen ei sovi edes haaveilla. Isä jopa luuli minun olevan lesbo, kun teininä aloin nostelemaan painoja, kävin nyrkkeilemässä, väänsin poikien kanssa kättä (ja huom. voitin), rassasin mopoja tallissa ja haaveilin olevani isona poliisi. Miksi helvetissä tuo akka sotkeentuu miesten asioihin? Eihän se edes osaa!

Toki on myös aloja, jotka mielletään naisten aloiksi, mutta silti miehelle siitä samasta työstä maksetaan enemmän palkkaa! Siis mitä ihmettä?! Jos kerta ala on ”naisten” niin miksi miehet siitä saavat paremman palkan! Määräytyykö palkka siitä, mitä jalkojen välistä löytyy? Hei, se penis ei lisää ammattitaitoa, eikä meidän naisten ammattitaito katoa vaikka meissä onkin yksi reikä enemmän.

Ihmetyttää, miksi jotkut miehet alentavat naisia ja pitävät naista miestä huonompana, mutta kuitenkin haluavat naisen sänkyynsä. Jos nainen on kerta niin huono, niin naikaa äijät toisianne! Tai toisinpäin: naiset, jos kaikki miehet ovat mielestänne idiootti-sikoja, niin olkaa sitten ilman miestä!

Minua ärsyttää suunnattomasti, että naisten ja miesten oletetaan olevan jotain ja oletetaan käyttäytyvän tietyllä tavalla. Tai toiselta sukupuolelta tietynlainen käyttäytyminen siedetään ja sallitaan, kun taas toiselta se kielletään tai vähintäänkin sitä kummeksutaan. Jos lähdettäisiin siitä, että ollaan kaikki ihmisiä, haaroihin katsomatta. Ollaan samalla viivalla.

Kuva: http://www.inthecity.fi/blogi/helsinki/370/tasa_arvoako/