Kahdestoista päivä

Tänään on yskittänyt ehkä aavistuksen enemmän ja olen väsynyt. Limaa tulee edelleen. Kävin ulkoilemassa, vaikka väsytti. Erikoista tämä väsymys. Nukkunut olen todella paljon, mutta väsyttää. On jotenkin sellainen koko kehon väsy🤔. Tuntuu, että pikkurilliäkään ei oikein jaksa liikuttaa. Lämpöä ei ole. Vielä tuo vieras näköjään vihottelee minulle. Tänään hän on vapauttanut mieheni kahleesta, joten luulisi hänen jo kyllästyneen minuunkin. Jään hänen kanssaan huomenna yksin😳. Saa nähä mitä me keksitään?

Tämä Korona on kyllä uskomattoman arvaamaton kaveri. Luulet, että kaikki menee hyvin ja alat tervehtymään, niin yhtäkkiä makaatkin reporankana sängynpohjassa😩. Mitä lie hän on tunkenut mieheni nenäänkin, kun hän ei haista mitään? Kuulemma makuaistikin on hieman häipynyt. Ruokahalu on tallella kummallakin😄, koko ajan jääkaapin ovi käy. Tänään tein pitkän kauppalistan miehelle, hän pääsee tänään käymään kaupassa. Jee!
Yksin hyvä puoli on ollut karanteenissa, ei ole tullut ostettua mitään ylimääräistä kaupasta👍. Mietin tässä jo, että siirtyisikö kokonaan verkkokauppaan? Sieltä tulee vaan tilattua sen minkä tarvitsee ja eurosumma näkyy koko ajan, kun lisäät tavaraa ostoskoriin. Ei tulisi heräteostoksia.

Lunta sataa, aurinkoa ei näy. Kaikki on niin harmaata ulkona ja pään sisällä🙄. Ajatukset on pysäkillä, vissiin aivotkin ovat väsähtäneet. Minulla on tälle vuodelle kaikenlaista suunnitelmaa mm. metsässä hiihtelyä keväällä, kesällä haluaisin käydä pienen päivän mittaisen patikointireissun max.15km, pyöräilyä enemmän, nauttia ruskasta syksyllä mahdollisimman paljon jne. Suunnitelmat näköjään ovat liikunnallisia ja ulkoilua paljon😄.Toivon, että vieras antaa minulle mahdollisuuden tähän kaikkeen tänä vuonna. Ei jättäisi vaan mitään matkamuistoja meille, kun päättää lähteä kokonaan pois.

suhteet parisuhde mieli terveys