Yhdeksäs päivä

Yli viikon vieras on meillä asunut. Ei ole sanonut, koska päättää lähteä lopullisesti. Pelkona minulla on, että jää kummittelemaan tänne pidemmäksi ajaksi. 😔 Nyt näyttäisi siltä, että ehkä hänellä on jo toinen jalka menossa ulko-ovella, mutta kuitenkin vielä sinnittelee täällä. Ei ota selvää sen ajatusmaailmasta.

Välillä vieras antaa olla minun rauhassa, mutta tänään vähän rassaa taas minua. Panadol 1g piti hakea aamusta, jotenkin on heikko olo tänään. Väsyttää, aavistuksen on pää kipeä ja huimaa😳. Olisin tänään halunnut lähteä käymään ulkona, mutta vieras päättikin toisin. Mieheni kyllä on luvattu ulos. Koko päivän on touhunnut ulkona ja autotallissa, antaa minun rauhassa seurustella vieraan kanssa😭

Onneksi minulla on ystäviä, jotka kyselevät miten vieraan kanssa menee. He yrittävät tukea ja kannustavat. Tätä tilannetta ei voi kyllä kukaan ymmärtää, jos ei itse koe tätä. Normaali arki käännähtää ylösalaisin ja siihen pelko päälle. En tiedä pelkääkö kaikki tätä vierasta, mutta minulla on ollut aavistuksen pelkoa. Välillä olen ollut myös huojentunut, väsynyt, tympääntynyt ja ehkä hieman ahdistunut. Kun ei tiedä tulevaa, mitä vieras keksii, se on aika ahdistavaa. En uskalla vielä iloita,että olisin vieraan kanssa ystävä. Hänen luonne on ailahteleva, välillä meillä sujuu hyvin välillä ei😩

Vieras vihjasi meille, että ensi viikon maanantaina mieheni olisi vapaa kulkemaan. Minua kuulemma vahtii vielä ensi viikon tiistaihin asti. Ei sanonut varmuudella olenko tiistaina vapaa hänen komentelustaan😩. Aikamoinen valta hänellä on, kun näin komentelee meitä. Kyllä se on p e l k o mikä ajaa ihmiset tottelemaan häntä/heitä😳

suhteet mieli parisuhde terveys

Kahdeksas päivä

Ihanaa tänään on ensimmäisen kerran moneen kuukauteen lauha keli,  -1 astetta. Kova tuuli, mutta ei haittaa.Päätin heti aamusta lähteä ulos. Ihme juttu, kun yöt menee minulla vieraan kanssa kähisten. Minulla särki takareisiä  ja pyörin koko yön sängyssä. Selkäki on kipeä😔 . Onneksi aamulla olo oli niin hyvä, että pääsimme kumpikin ulos. Vieraasta en tiedä jäikö sisälle odottamaan, aivan sama.

Jaksoin kävellä koiran kanssa n. 300-400m hissukseen. Ensimmäisen kerran tämän kahdeksan päivän aikana tuntui, että aurinko pilkahti meillä. Uskon jotenkin,että vieras on alkanut hyväksymään minut ja mieheni hänen ystäväkseen. Edelleen minulla on keuhkoissa jotain pientä tuntemusta, mutta pärjään tämän kanssa vielä. Toivon tosissani🙏🙏 ,että vieras on lempeä meitä kohtaan siihen asti, kun hän päättää muuttaa meiltä pois.

suhteet parisuhde mieli terveys