Yhdestoista päivä

Yksitoista päivää neljän seinän sisällä😳. Vielä pitäisi olla ainakin kaksi päivää. Näin vieras on minulle sanonut. Maanantaina harkitsee joko muuttaa meiltä pois.🤔 Laitan sormet ristiin kyynärpäitä myöten, sillä nyt tuntuu seinät kaatuvan päälle. Olen nukkunutkin varmaan monen kuukauden unet säilöön😃. Nukkumisella menee päivät nopeammin ja ei tarvitse seurustella vieraan kanssa. Nykyään vieras on jättänyt minut öisin rauhaan.

Limaa riittää😩😩 yritän niellä sitä ja välillä yskiä pois. Huimaus johtuu todennäköisesti tuosta limasta. Epäilen onko se junttaantunut poskionteloihin🤔 Ääni ei ole palautunut vielä, välillä meinaa kadota kokonaan pois. Onko vieras sitten kyllästynyt minun ääneen jo😃.

Lähdettiin tänään autoajelulle. Aurinko paistoi ihanasti☀️. Yritämme kuluttaa aikaa😔. Hiihtämään ei viitsi lähteä, sillä vieras ei pidä siitä ja jos lähdetään ilman häntä, varmasti rankaisee meitä siitä. Pakko on oltava varovainen hänen suhteen.

Ihmeen hyvin meillä menee mieheni kanssa, vaikka välillä vieras yrittää tehdä kiilaa väliimme🥰. Olemme niin paljon muutenkin yhdessä vapaa-ajalla,ettei ole ollut vaikeuksia olla nytkään😃. Normaalia työarkea kaipaan jo. Pääsisi normaaliin rytmiin. Meillä on mennyt vuorokausirytmi aivan sekaisin😄. Tämän seurauksena ehdin eilen illalla ihailla loistavia revontulia.