Vaikka avioliittoon tarvitaan kaksi ihmistä, jotka rakastavat toisiaan, häiden järjestämiseen riittää yksi järjestelyintoinen. Tai ainakin yksi, joka kiikuttaa sille toiselle vaihtoehdot nenän eteen ja pyytää esittämään mielipiteen, jonka jälkeen palaa taas googlettamaan seuraavaa ideaa, ja palaa taas toisen eteen vaihtoehtojen kanssa, ja…

Kiitos oman rivakan luonteeni (jota joku saattaisi myös tökerösti sanoa hätäisyydeksi), jahka olimme tehneet päätöksen, että avioituminen tapahtuu vuonna 2021, olin valmis laittamaan asiat kuntoon. Ja näin se tapahtui:

Save the date: 19.6.2021

Toiveeseen häiden ajankohdasta vaikutti oikeastaan pari asiaa: haaveilin itse alkukesän vehreydestä ja valoisuudesta, toisaalta en halunnut viettää koko kesälomaa hääsäätöihin vaan nauttia lomasta ihan lomana. Lähipiirissä on myös tilallisia, jonka vuoksi tietyt ajankohdat kesästä olisivat olleet haastavia. Nykyään suosituin hääkuukausi on elokuu ja heinäkuu seuraa lähellä perässä, joten kesäkuiset juhlat olivat myös kätevä tapa varmistaa, ettei vierailla olisi ainakaan kovin monia kilpailevia juhlia tiedossa.

Jotain vanhaa – kirjaimellisesti

Hääpäivän lopulliseen varmistumiseen vaikutti luonnollisesti juhlapaikan ja kirkon varaustilanteet. Kun toive päivästä oli esitetty, saimme pappani kautta kuuman linjan Kollan Kalliopirtille auki ja ajantasaiset tiedot kesän 2021 varaustilanteesta. Maaliskuun puolivälissä tilaa oli vielä runsaasti, joten saimme toivomamme päivän.

Ennen juhlapaikan lopullista varausta pirautin vielä Rauman seurakunnan kirkkoherranvirastoon ja tuuri kävi sielläkin, koska Pyhän Ristin kirkossa kyseiselle päivälle oli siinä vaiheessa vasta yksi vihkiminen varattu. Jälleen mieluinen vihkiaika plakkariin ja eikun kohti rentoa loppukevättä! (Paitsi ei sittenkään, kuten myöhemmin jouduin huomaamaan.)

Vaikka Rauma nyt on muutenkin ihana kesäkaupunki, oli meillä myös muita syitä valikoida kyseinen paikka hääjuhlallisuuksiemme kohteeksi. Olemme molemmat varsin persoja perinteille, joten päätös paikasta oli lopulta aika helppo – samaisessa kirkossa ja juhlapaikassa on reilu 30-vuotta sitten vietetty nimittäin allekirjoittaneen vanhempien häitä. Kuulemma heidän häänsä ovat toistaiseksi suurimmat juhlat, jotka Kalliopirtillä on järjestetty ( ~270 vierasta). Tämän kuultuani lopetin stressaamisen vieraslistan paisumisesta. Kalliopirtti on tuttu myös muista suvun juhlista, joten se oli vähän kuin kotiin menisi.

Korona kiritti

Jahka juhlapaikka ja kirkko olivat plakkarissa, saatoin huokaista helpotuksesta –  kunnes äitini ystävällisesti huomautti, että koronan vuoksi monet juhlat saattavat siirtyä vuodella eteenpäin, jolloin myös muut varaukset kannattaa hoitaa. Eli hyvästi rentoilulle ja tervetuloa hääjärjestelyille!

Hääbändiksi meille valikoitui Viihdytin, koska ensinnäkin muistin, että entinen opiskelukaverini soittaa kyseisessä hääbändissä. Ja kun sain vielä toisen käden kehuja meiningistä, oli helppo naputella kyselyä menemään, että miltäs se kalenteri näyttää. Hyvältähän se.

Pitopalvelun valintakin oli varsin helppo, koska samainen yritys on järjestänyt sapuskat suvun juhliin aiemminkin. Niinpä jälleen kerran sähköposti maailmalle ja Ahoska Cateringille varaus voimaan. Asiaa toki myös avitti sivustolta löytyvät menuehdotukset, joista mikään ei ehkä suoraan sellaisenaan innostanut, mutta löysimme monia elementtejä, jotka haluaisimme osaksi hääruokaamme.

Loppujen lopuksi suurin valinnanvaikeus kohdistui hääkuvaajaan, koska ainoa läpipiiristä löytyvä oli myös vieraslistalla. Tässä kohtaa kyllästyin nopeasti googletteluun ja siirryin Twitterin puolelle huutelemaan. Pian minulle vinkattiinkin aiempi ketju aiheesta, josta löysinkin monta potentiaalista ehdotusta. Lopulta valinta kohdistui Sonja Siikaseen, koska ensinnäkin wau mitä kuvia, toiseksi ihana selkeä hinnoittelumalli ja kolmanneksi joku kuudennen aistin hyvä fiilis. Mitäpä sitä sitten sen pidempään ihmettelemään.

Tällä hetkellä (ja toivottavasti vielä sitten reilun vuoden päästäkin) valinnoista on hyvä fiilis. Varausten myötä myös budjetin muodostaminen helpottui, kun osan kuluista pystyi jo nyt kirjaamaan perinteiseen hääexceliin. Se taitaakin sitten olla ainoa helppo osa hääbudjetoinnissa, mutta palataan siihen aiheeseen joku toinen kerta.

~Essi

Luulen, että suurin osa hääblogien lukijoista etsivät sitä itseään: ideoita ja inspiraatiota omaan juhlapäiväänsä, kokeneemman morsmaikun vinkkejä juomamääriin ja budjetin tekoon sekä ohjenuoraa juhlapäivän aikataulun suunnitteluun. Vaikka itse pidän itseäni varsin maltillisena mitä tulee häistä intoiluun, on näistä pippaloista tullut nopeasti omassa mielessä Ne Juhlat, joiden eteen on valmis uhraamaan ainakin kyyneleitä epäonnistuneiden askartelujen vuoksi, jos ei muuta. Tässä kuitenkin se pakollinen taustatarina, jotta tiedätte, millaisista lähtökohdista tätä blogia oikein kirjoitetaan.

Olemme siippani kanssa pitäneet yhtä nyt reilu neljä vuotta, joista samaa taloutta olemme asuttaneet kaksi. Vuosien osalta siis lienemme suurin piirtein hyväksyttävän keskiarvon paikkeilla – kukaan ei pääsee enää taivastelemaan, miten me nyt näin nopeasti etenemme suhteessa, eikä toisaalta ihmettelemään, että miksei nyt jo laiteta töpinäksi.

Olemme molemmat 30-vuoden molemmin puolin, perinteisellä 2 vuoden ikäerolla (minä olen se nuorempi). Asutamme tällä hetkellä pääkaupunkiseutua ilman lapsia saati lemmikkejä.

Se tavallinen tarina

Siinä missä vanhempiemme piti ravata hikipäissään lavatansseissa, jos halasivat tavata muitakin kuin oman kylän nuoria, on oma sukupolveni saanut nauttia teknologian myötä vähän rennommasta, joskaan ei ehkä aina yhtä tuloksekkaasta parinmuodostuksesta. Sinne swaippailemaan syöksyin aikanaan minäkin ja pari kertaa poistettuani ja ladattuani tuon saatanan sovelluksen uudelleen, tärppäsi vihdoin.

Tosin paljastettakoon suurelle kansalle, että ennen kuin kumpikaan meistä oli saanut toisensa lärviä älypuhelimen sormenjälkien suttaamalle ruudulleen, olimme jo tietoisia toisistamme, koska yhteiset ystävämme olivat jo aloittaneet puheissaan parituksen. Ensitapaamisestamme emme voi heitä kiittää, mutta siitä kylläkin, että kun vihdoin eteeni tuli tuttu naama, oli kiire swaippailla oikealle ja jännittää sitten sitä ensimmäistä viestiä.

Tämä tapahtui kolme päivää sen jälkeen, kun olin jälleen kerran ladannut Tinderin puhelimeeni. Tällä kertaa se kannatti.

No miten SE tapahtui?

Suuri onni ja autuus suhteessamme on se, että molemmilla on ollut alusta asti selvä suunta eteenpäin – yhdessä. Niinpä jo kauan ennen sormuskaupoille lähtöä olimme ehtineet lyödä tiskiin toiveemme mm. vihkikirkosta, ruokatarjoilun sisällöstä ja väriteemasta. Vaikka olimme jo kauan aiemmin leikitelleet ajatuksella kihloihin menosta – ja kerran jopa käyneet vaarallisen lähellä sitä – tapahtui lopullinen kihlautuminen romanttisesti yhdessä keskustellen, että olisikohan nyt vihdoin aika vaikka vähän jännittää ja hirvittää ja mikäs sitten olisi kiva päivä.

Päiväksi päätettiin lopulta 20.2.2020, joka osoittautui myöhemmin mainoksi valinnaksi muutenkin kuin vain helpon muistettavuutensa takia. Se on nimittäin myös isoäitini syntymäpäivä.

Milloin Ne Juhlat sitten järjestetään?

Sulateltuani kihlautumisen jälkeen pari viikkoa ajatusta siitä, että NYT ME OLLAAN KIHLOISSA JA KAIKKI MUUTTUU JA ELÄMÄ EHKÄ RÄJÄHTÄÄ ja todettuani, että eipäs tässä mikään muuttunutkaan, aloimme pohtia häiden ajankohtaa. Olen hyvä empimään ja pähkäilemään, mutta sitten kun jotain pystyn päättämään, astuu esiin rivakampi puoleni. Kun siis vihdoin totuin ajatukseen siitä, että nyt sitten tosiaan se siviilisääty menee vaihtoon, en yhtäkkiä halunnutkaan odotella loputtomiin (=2 vuoden päähän) vaan piti laittaa töpinäksi!

Häitämme juhlitaan 19.6.2021. Jos koronaepidemia suo. Vihkiminen tapahtuu Raumalla Pyhän Ristin kirkossa (koska jos ei voi mennä naimisiin linnassa, seuraavaksi paras vaihtoehto on 500-vuotias kirkko) ja juhlat järjestetään samaisella paikkakunnalla Kollan Kalliopirtillä. Paikkavalintoihin oli selvät syyt – mutta kerrottakoot niistä myöhemmin.

~Essi