Pinkkiä joulun odotusta

Tykkään vaaleanpunaisesta. Viime jouluna haaveilin vaaleanpunaisesta joulutähdestä, jonka näin lehdessä. Se jäi kuitenkin haaveeksi joulukiireiden keskellä. Tänä vuonna olin ajoissa – viikonloppuna hain tuon joulutähden koristamaan keittiön pöytäämme.

Kaupassa sain kuulla, ettei joulutähti pidä vedosta tai liiallisesta lämmöstä esim. lämpöpatterin läheisyydessä olosta. Se tykkää myös jouda jonkin verran vettä, siten että multa kuivahtaa välillä. Veden tulisi olla kädenlämpöistä. Kaupassa se on hyvä pakata lämpöisesti, jottei se palellu kotiinkuljetuksen aikana. Uuteen kotiin päästyään se tykkää huilata paketissaan noin tunnin verran, että tottuu uuteen lämpötilaan. Joulutähti viihtyy valoisassa paikassa. Joulutähden valkea malto on myrkyllistä, joten se voi aiheuttaa ärsytystä päästyään iholle. Kädet on syytä pestä huolella, mikäli maltoa joutuu esimerkiksi käsille.

 

P1090452-001.JPG

Joulutähti ei siedä vetoa ja juo kohtuudella.

 

Joulutähti on kotoisin Väli-Amerikasta ja Meksikosta, jossa se kasvaa luonnon varaisena. Se voi kasvaa jopa nelimetriseksi pensaaksi. Tyypillisesti sen lehdet ovat suurehkot sekä kukinto on punainen. Joulutähteä voi kasvattaa myös monivuotisena huonekasvina. Onnistuakseen kasvatuksessa, sitä pitää kastella kesällä runsaasti. Kukkiakseen se vaatii pimeän jakson käsittelyn syksyllä. Mikäli onnistun huolehtimaan kaunokaisesta talven yli, taidan kokeilla kasvattaa sitä huonekasvina. Onko sinulla kokemuksia kasvattamisesta?

 

 

Puheenaiheet Sisustus Ajattelin tänään Höpsöä

Metsäpuutarha

Keväällä siistimme mieheni kanssa pihallamme olevaa pientä metsikköä kaataen pieniä puita sekä leikkaamalla kuusien alaoksia. Metsiköstä tuli huomattavasti siistimmän näköinen. Aurinko pääsee hieman paistamaan puiden juurille luoden hauskoja varjoja. Metsikössä kasvaa noin kymmenkunta närettä, haapa, pihlajia sekä tuomi. Metsiköstä löytyy myös pieni männyn alku. Kesän olemme pohtineet kaadammeko muutaman näreen pois, koska osa niistä kasvaa tiheästi toisissaan kiinni. Mieheni taisi hieman jo innostua asiasta, mutta katsotaan vielä talven yli. Keväällä puut on helpompi kaataa, koska ei ole kukkaistutuksia edessä. Haluaisin luoda pikkuhiljaa pieneen metsikköömme metsäpuutarhan, jossa olisi kukkivia kasveja ja vihreyttä kuusien lisäksi.

Ideoita hain Suomalainen metsäpuutarha -kirjasta, jonka kirjoittavat ovat Ella Räty ja Hanna Marttinen. Kirja antoi hyviä vinkkejä muun muassa kasvien sijoitteluun, kasvien valintaan ja tietenkin kartoittamaan millainen maaperä voisi omalla pihalla olla. Tulin siihen tulokseen, että pihamme pieni metsikkö on sekoitus kahta kasvupaikkatyyppiä –  tuora kangasmestä ja kuivahko kangas.

Tuoreen kangasmetsän piirteet: Tuoreessa kangasmetsässä viihtyvät muun muassa mustikat, koivut ja kuuset.  Sen tunnistamisessa auttaa myös se, että siellä kasvaa esimerkiksi metsätähtiä, lillukoita, oravanmarjoja ja kieloja. Maassa oleva kangashumu on oiva kasvualusta puutarhan kasveille, jota voi hieman vielä parannella vaikka kuusia harventamalla. Täydentäviä puita voivat olla tammi, tervaleppä, pihjala, tuomipihlaja tai kataja. Metsikön reunaan voi istuttaa vaikka vadelmaa, metsäruusua tai lehtokuusaman. Muita sopivia kasveja ovat tyrni, mustilanhortensia, lamoherukka, siperiankärhö ja monet muut.

Kuivahkon kankaan piirteet: Kuivahkolla kankaalla viihtyy mänty, jossa on suhteellisen valoisaa.Muita puita voivat olla harmaaleppä, haapa ja pihlaja.  Maan tasalla kasvavat puolukat ja variksenmarjat sekä sammaleet. Humuskerros on paksu ja kasvillisuus on runsasta valoisuuden ansiosta. Multaa tulee lisätä varoen ja kasvillisuutta voi täydentää kuivuutta sietävillä kasveilla. Näitä kasveja voivat olla mirrinminttu, pikkutalvio, verikuljenpolvi, pensashankikki, metsäruusu tai kalliokielo. Myös orapihlaja ja visakoivu sekä juhannusruusu pärjäävät kuivahkolla kankaalla. Maanpeittokasvina toimii esimerkiksi lamohietakirsikka.

Kesän aikana hankin alennuksesta valkoisen atsalean ja köynnöshortensian. Maanpeittokasviksi pikkutalvioita ja varjoyrttejä, joiden toivon leviävän puiden juurille tuoden kaivattua kukkaloistoa ja lisäten vihreyttä. Atsalean ja köynnöshortensian sijoitin väliaikasesti maahan, joiden paikkoja tarkistan keväällä. Nyt on talvi aikaa visioida kaadetaanko puita pois vai annetaanko niiden olla. Puut antavat hyvän näkösuojan ja myös suojapaikan metsikössä viihtyville eläimille sekä hyönteisille. Mikäli aioimme kaataa puita, pitää käydä kysymässä vielä naapureiden suostumus ja ilmoittaa kaupungille asiasta.

 

P1090198.jpg

Näkymä olohuoneen ikkunasta takapihalle. Kuva otettu heinäkuussa, jolloin kaikki oli ihanan vihreää.

 

 

Koti Sisustus