Voihan päärynä

Viime syksynä jahkailimme puutarhamyymälässä ostammeko luumupuun vai päärynäpuun. Päädyimme kokeilemaan päärynäpuun kasvatusta, koska ihastuimme sen nahkeisiin lehtiin, vehreyteen ja sopivan näköinen yksilökin löytyi. Sen syvällisempää tutkimusta päärynäpuuhun ei tehty ja puu lähti matkaan. Kotiin päästyämme huomasimmekin, että ostamamme puu oli Voipäärynä Lutsu, joka menestyy kasvuvyöhykkeellä kaksi ja ehkä vyöhykkeellä kolme. Lisäksi puu tarvitsee pölyttäjäpuun. Onneksi naapurissa on ainakin yksi päärynäpuu, josta toivon mukaan on apua sadon tuottamiseen. Päätimme kuitenkin istuttaa puun kokeilu mielessä – ostetaan uusi tilalle, jos tämä ei menesty. Kasvupaikakseen puu tarvitsee suojaisan paikan. Pihassamme se pääsi länsipuolelle, talon päätyyn johon paistaa suhteellisen voimakkaasti iltapäiväaurinko. Mieheni sai luvan istuttaa puun antamillani ohjeilla (joita hän ei tietenkään kuunnellut). 

Voipäärynäpuu Lutsu kohta puhkeamassa kukkaan. Se viihtyy suojaisalla kasvupaikalla.

Talven yli puu on näyttänyt selviävän hyvin arvailuistamme huolimatta. Muistimme jopa suojata sen pupsilta sekä myyriltä. Puu on täynnä kukan nuppuja. Kevätleikkausta ei tarvinnut vielä tehdä, koska puun latvus on ilmava. Voipäärynä alkaa tuottaa satoa nuorena ja hedelmät kypsyvät syyskuussa. Hedelmien pitäisi olla mehukkaita, pehmeitä ja hieman hapahkoja, mutta se jää nähtäväksi. Se kasvaa voimakkaasti pystysuuntaisesti.

 

Kukkaloistoa. Talvehtimisen ja kukkasilmujen kehittymiseksi elokuussa voipäärynälle annettaan syyslannoitetta.

 

Puun hoito-ohjeessa suositeltiin keväällä annettavaksi puutarhan y-lannoitusta, mutta laitoin kanankakkaa ja kalkkia. Katsotaan, miten se pärjää näillä eväillä. Elokuussa suositellaan lannoitteeksi syyslannoitetta, joka suojaa puuta talvelta sekä kehittää kukkasilmuja. Satoa odotellessa!