Opuntia Ellisiana

vihre_opuntia01.jpg

Olin siinä käsityksessä, että kaktukset kasvavat hitaasti. Viime talvena tein heräteostoksen marketista, ja nappasin mukaani toiseksi viimeisen opuntia-kaktuksen, siitä huolimatta että rungossa oli vaaleita laikkuja. Sen kaveri näytti jo oikeasti huonolta. Jotenkin tuon opuntian hedelmien omituinen violettiin vaihtuva väri kiinnosti niin, että tapojeni vastaisesti otin riskin, kun vielä samassa purkissa oli kolme hyvän kokoista istutettua alkua ja hintaa muistaakseni jotain alle kymmenen euroa. Ajattelin, että ehkä noista ainakin yhden pitää elossa. Opuntia on niitä huonekasveja, joista voi saada lähes ikuisen: se kasvaa valtavaksi rönsyileväksi pensaaksi ja liian suuren kasvin voi uudistaa latvapistokkaasta.

Piikittömän kaktuksen abstrakti muoto on hieno. Tämä möllykkä on jotenkin sympatiaa herättävä tyyppi.

Vaikka tässä kaktuksessa ei ole varsinaisia piikkejä, siinä kasvaa kuitenkin glokidioita, eli helposti katkeavia karvamaisia tikkuja. Kasvia saviruukkuun siirtäessä sain yhden keskelle kämmentäni, tosi arkaan kohtaan siis. Tällainen minitikku ärsyttää ihoa, tulehduttaa kudosta, mutta on liian hauras poistettava ja katkeilee lisää koskettaessa. Enemmittä yksityiskohditta, seuraavan reilun viikon ajan kirosin, että tuo kaktus saa pysyä samassa ruukussa loppuikänsä. Voitte miettiä, montako kertaa oikeakätisellä oikea kämmen taipuu, rasittuu tai osuu johonkin päivän aikana. Luonnollisesti nyt, kun käsi on parantunut, olen valmis käymään kaiken uudestaan läpi vaikka heti, jos näyttää siltä että isompi ruukku tarvitaan.

vihre_opuntia02.jpg

Mutta se kasvutapa! Kaktukset kasvavat usein vähän niinkuin salavihkaa, kunnes jonain päivänä ihmettelet, miksi ruukku näyttää niin pieneltä. Toiset venyvät leveyttä, jotkut pituutta. Jotkut kasvattavat uusia haaroja. Opuntia? Opuntia tekee hassun pienen törön. Luulin ensin, että tämä aikoo kukkia. Ihmettelin rauhassa jonkin aikaa, että onpa ruma kukka, kunnes tajusin että se tekee uutta kasvua.

Puhdistin kaktuksen pinnan pumpulipuikolla ja etsin mahdollisimman aurinkoisen ja vedottoman paikan hyvän etäisyyden päässä muista kasveista – jos tällä olisi joku tarttuva kasvirutto. Vaaleat täplät ovat kuitenkin kadonneet puhdistelun myötä. Ilmojen lämmetessä aion sumutella kasvit jollain biologisella torjunta-aineella muutamaan kertaan, ja tämä on varmasti tiukimpia käsittelyn saavia.

vihre_opuntia03.jpg

 

Opuntia on aavikkokasvi, tämän muistaen on helppo arvailla, mitä kaktus on vailla.

 

HOITO-OHJE

  • Valo: mahdollisimman paljon! Yhden ohjeen mukaan tätä pitäisi suojata kovimmalta keskipäivän auringolta, mutta epäilen, riittääkö näillä leveysasteilla edes heinäkuun aurinko korventamaan tätä.

  • Vesi: vähän. Oikeasti, vähän. Ostaessa tämä oli vesialtaassa muutaman muun kasvin kanssa, ja luulen, että alkava tautioireilu johtui kylmänkosteasta kasviosastosta.

  • Lämpötila: sietää suurta vaihtelua, nauttii lämmöstä.

  • Maaperä: kiviaineksesta tavalliseen istutusmultaan. Tärkeintä on kasvualustan läpäisevyys, eli esimerkiksi itse lisäsin vähän lekasoraa ja tosiaan vaihdoin muovisen istutusruukun saviruukkuun, jossa vesi ei jää vahingossakaan seisomaan kasvin juuriin.

 

Lämpimillä seuduilla opuntiaa kasvaa luonnonvaraisena kuin meillä horsmaa, ja joissain maissa tätä kasvaa viljelmiltä karanneena vieraskasvina. Opuntian hedelmiä myydään suomessakin kaktusviikunan nimellä. Itse ainakin selvittäisin lisää, ennen kuin kokeilisin syödä omaani. Kiinnyn myös kasveihini niin, että tulisi varmaan suru puseroon, jos joutuisin vuolemaan irti hedelmiä. Uskoisin, että aavikko-olosuhteissa selviävänä tämä kestää lämmön isoa vaihtelua vuorokaudessa, mutta tuskin pitkää, kylmää talvea vetoisella pimeällä ikkunalla. Omani alkoi kasvaa heti ensimmäisten oikeasti lämpimien kevätaurinkojen tultua.

 

Lajintunnistuksesta en ole sitten yhtään varma. Opuntialajeja on satoja, suomenkielisen Wikipedian mukaan nyt 181. Useimmilla opuntia-kaktuksilla on piikit, kukinnot ja hedelmät, joiden värierojen, määrän ja koon perusteella erotellaan lajeja. Oma opuntiani on piikitön, luultavasti keskikokoinen, hedelmien väri vähän vaihteleva ja hailakka. Se on juuri alkanut kasvaa yllättävällä nopeudella. En ole vielä nähnyt sen kukkivan.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *