Ajattelen Jukka Kuoppamäen vanhaa (kuinkahan vanhaa?) pojalleen säveltämää ja sanoittamaa laulua ”Pieni mies, sinut viimein omistan, pieni mies, sua paljon rakastan,” vai kuinka se menikään?

Pientä miestähän voi vain rakastaa…vaikka se sotkee ruoan kanssa ja purskuttaa maitoa suusta ulos:)

Tässä katsellan Buu-klubbenia isomman miehen kanssa

…ja tässä ladataan joululahjaa Hangosta – saunapuita!

Ihana nähdä kun pieni mies oppii uutta!