Nyt onnistuin kyllä tekemään elämäni helpoimmat kaalikääryleet! Otin eilen pakastimesta sinne joskus lokakuussa laittamani ison, littanan kaalinkerän – juu, Sjöbergin, tietysti – ja puoli kiloa Täktomin Highland Cattle-karjan jauhelihaa. 

Kun se kaalinkerä oli sulanut, olivat lehdet juuri sopivan löysiä käärittäväksi täytteen ympärille – ei siis tarvinnut keitellä ollenkaan! Sehän siinä on aina ollut sitä hikistä puuhaa, jossa varmasti polttaa sormensa. 

Täytteessä jauhelihan lisäksi kuullotettua sipulia, keitettyä riisiä -tai oikeastaan aamuisen riisipuuron tähteet – suolaa, pippuria ja tietysti Tamari-kastiketta 🙂

Sitten vaan kääryleet uuniin, voideltuna voi-kerma-siirappi-seoksella.

Vielä kun saan tuon lumimiehen tuolta ulkoa saunan kautta ruokapöytään…

Ja kuulkaa, kohta alkaa Strömsö, mikä tarkoittaa kevättä! Hauska uusi verbi, muuten, ”strömsöttääkö”? Mua ainakin strömsöttää ihan kauheasti 🙂