Lämpöö

MOI! Meillä oli imatralaiskokoontuminen (lisähöysteenä taas yksi vantaalainen) tällä kertaa meizin luona. Vihdoinkin sain kaikki ystävät kylään! Syötiin hyvin ja testattiin minun ja Elinan tekemää, Imatralle sijoittuvaa, Katastrofin kulmilla-lautapeliä, joka toimi yllättävän hyvin jo tällä ensimmäisellä testikierroksella. Muutaman sääntömuutoksen jälkeen voisin sanoa pelin olevan lähes täydellinen.

Elina miehineen lähti hieman aikaisemmin, mutta jäimme vielä nelistään pelaamaan ensin jännää korttipeliä ja sen jälkeen DUNDUNDUN ALIASTA. Viime kerralla koimme murskatappion, mutta nyt henkisesti valmistautuneina pysyimme (melkein) vanhan pariskunnan perässä ja pääsimme tasoittavalla kierroksella jopa maaliin. Kyllä se siitä lähtee. 

Ilta oli ihana ja lämmin, siitäkin huolimatta että pikkuparvekkeeni ovesta vetää ja piti silti istua lattialla. Hyvää musaa, kivoja ihmisiä, kynttilöitä ja ruokaa. Oijoi. 

-Vilma K.

p.s. pelimme ei ole tarkoitus dissata ketään. emme henkilökohtaisesti ajattele, että on jotain pahaa olla amiksessa, ajaa mopoautoa tai olla viisitoista ja raskaana. peace jo valmiiksi.