Maailma odota

Toiset päivät ovat parempia kuin toiset. Sunnuntai oli aika hyvä. Oikein hyvä, itseasiassa. (Kun päivään liittyy afrikkalaista ruokaa, se ei voi olla paha.) Olen ollut viime aikoina selvästi vähän eksyksissä. Itsestäni nimittäin, olin kadottanut otteen kaikesta siitä, mikä minussa on minusta siistiä; seikkailunjanosta, filosofisuudesta, henkisistä rastoista ja kaukokaipuusta. Mutta ei hätää arvon ihmiset, löysin sen taas. Eksyin muutamaan matkablogiin, löysin viimekesänä ostetun nahkaisen rannenauhan, söin sitä afrikkalaista ruokaa (se oli hyvää, mutta ei tietenkään niin parasta, kuin ex-anoppini keittiössä käsin mutustettu ingera), puhuin englantia (koska pihakirppistelyseuraamme kuului ruotsalainen mies), ja kävelin kuumassa auringonpaisteessa reppu selässä kotiin. Siitä se sitten lähti taas rullaamaan. 

Olen kuullut tarinoita siitä, miten pienenä en oikein suostunut nukkumaan päiväunia. En, ellen ollut liikkeessä. Sen takia äiti tai isi, tai molemmat yhtä aikaa, joutuivat joko ajamaan autolla ympyrää tai lenkkeilemään vaunujen kanssa sen ajan, minkä he halusivat minun nukkuvan. Olen siis jo pienenä tajunnut, että liike on yhtä kuin turva. Olen onnellisimmillani yleensä aina silloin, kun olen matkalla jonnekin. Sanoin pari päivää sitten, että jos voittaisin lotossa, niin ensimmäisenä lähtisin pois ja tulisin takaisin parin vuoden päästä, maailmaa nähneenä. Sitten ostaisin mopsin. 

Jos kuvittelen itseni oikein iloisena ja onnellisena, näen selässäni rinkan. Jaloissa tennarit ja kropalla kevyt rusketus joka saattaa olla puoliksi myös lian aiheuttamaa harhaa. Siksi on jotenkin hämmentävää, että unohdin haaveeni koko maailmasta pieneksi hetkeksi, kun keskityin kaikenmaailman muihin asioihin. On kuitenkin turvallista tietää, että vaikka joskus itse unohtaa kuka on ja mitä haluaa, niin ystävät eivät; kun kerroin kamalasta kaukokaipuustani, sain vastaukseksi: ainahan siulla on! 

Maailma, odota ihan pieni hetki! Hankin vähän rahaa ja tulen kyllä. Ihan kohta!

-Vilma K.

p.s. ELINA JOKO MENNÄÄN??

(kuvat ovat siis sunnuntailta, kun kävin muutaman kaverin kanssa katsastamassa suvilahden torihässäkän jeeee)