Moi

Moi oon Vilma. Blogannut yhteensä noin seitsemän vuotta, ensin yksin ja sitten yhdessä, ja silti jännittää kirjoittaa ensimmäistä kirjoitusta uuden nimen alle. Puhdas pöytä on ehkä pelottavin pöytä mitä tiedän ja siksi pyrinkin pitämään omani suhteellisen sotkuisena; niin että siinä on levällään ainakin pari kynsilakkapulloa ja likainen kahvimuki. Viimeiset kolme vuotta olen blogannut yhdessä ”superbestikseni” Elinan kanssa, mutta aikuisuuden koputellessa huomasimme, että vaikka persoonamme mahtuvat yhä samaan kahvipöytään, vessaan tai siskonpetiin, tarvitsevat ajatuksemme hieman enemmän tilaa. Siksi minä olen nyt tässä ja hän luomassa jotain bloggerin puolelle.

Jos olette yhä mukana, niin tervetuloa ! Siitä on kamalan pitkä aika, kun olen viimeeksi kirjoittanut ”oman nimen alle”. Hyvällä tavalla jännittävää ja virskistävän uutta. Vatsaa kutkuttaa ihan samalla tavalla kuin silloin, kun ihastus tykkää Instagram-kuvasta tai Facebook-statuksesta: ihanan kamalaa !

”Vilman mielestä melkein kaikki paitsi kahvi, punaviini, seksi, hiusmalli, vaatteet, sävelvire ja tahdissa taputus voi olla ’close enough’.”

Vanhassa blogissamme esittelin itseni noilla sanoilla ja ne pätevät edelleenkin (paitsi että speksiroolin takia hiukseni ovat kaukana jopa ’close enoughista’). Pyrin olemaan tekemättä kompromisseja muissakaan asioissa ja olemaan tyytymättä mihinkään mikä on ’melkein’, ’ihan kiva’ tai ’ok’. Se, mihin tämä blogi lopulta tulee keskittymään on vielä arvoitus. Jos minun pitäisi luokitella, sanoisin että tästä tulee lifestyle-blogi pienellä twistillä. Ei mitään tusinatavaraa todellakaan, enhän minäkään ole.

-Vilma K.