Tiloissa

Instasize_0411214015.jpg

Instasize_0411214540.jpgLahti. Ensimmäinen, toinen ja kolmas näytös. Välillä kahvia ja kauravälipaloja. Kolme pimeyttä. Tuttu ääni ja Elinan pää olkapäällä rauhoittivat. Jännitystä, riemua ja suuria tunteita. Niin lahjakkaita ihmisiä ja kauniita katseita. 

Helsinki, Kallio. Nälkä ja monen kymmenen minuutin odotus. Ystävät ympärillä, käsi kädessä ja viinilasi toisessa. Vihdoin pitsaa, ensimmäinen ikinä ilman juustoa. Lisää viiniä, paukku tequilaa, käsi edelleenkin kädessä. Hyvä olla. 

Helsinki, Kamppi. Kinon ruudulla kauniita ihmisiä ja rakkautta. Elokuvan jälkeen minulla menee pitkään palata kokonaan takaisin tähän todellisuuteen. Pikkuhiljaa. 

Helsinki, Munkkivuori. Sinä. Sinä. Sinä. Vieläkin siinä ja entistäkin enemmän. Välillä minua meinaa itkettää kaikki: kadonnut matkakortti ja pelko tulevaisuudesta, mutta sitten katsot minua noin ja posket kiristyvät taas. 

Helsinki, Munkkivuori. Asunto on tyhjä. Sängyn päälle on jäänyt onnentuoksuinen teepaita. Ensimmäisen illan olen taas hukassa ja hämilläni, kuten aina. Putoan kuplasta ja muistelen taas, kuinka ollaan tässä sohvalla yksin. Syön bataattiranskalaisten jämät ja mietin voinko mennä jo petiin. Kämppis tulee kotiin ja on heti vähän helpompi, se vetäisee minua välitilasta enemmän takaisin omaan arkeeni.

-Vilma K. 

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Ajattelin tänään

yllärionni

IMG_20160404_150935.jpg

 

Instasize_0404201257.jpg

Instasize_0404201117.jpg

 

On vaikeaa löytää sanoja, olen ehkä vieläkin vähän shokissa. Positiivisessa shokissa. Olin eilen illalla töissä: juuri saanut salaattitiskin suljettua ja iltahommat hyvässä vauhdissa, kun joku poika halusi ostaa kahvia. NO ARVAATTEKO. Taiteilijapoika siinä kaatoi kultakatriinaa kuppiin ja minä seisoin suu auki rätti kädessä ja pesuainepullo toisessa. Taisin mutista jotain siitä, ettei kukaan ole koskaan yllättänyt minua niin täysin ja ihanasti ja kivasti. Meidän oli tarkoitus nähdä vasta seuraavana lauantaina, joten voitte kuvitella hämmennukseni ja riemuni. (Sekä paniikkini, sillä seuraavassa hetkessä muistin myös järkyttävän kaaoksen mikä kotona odotti.)

Olin sopinut tälle päivälle lounastreffit Stooriin Elinan kanssa, mutta miesvahvistus istui onneksi joukkoomme mainiosti. Ruokana oli parsakaali-pinaattikeittoa ja keskustelunaiheena teatteri. Yllättävää? Kirpputoripuolelta mukaani tarttui mustavalkoinen marimekon raitapaita, seitsemällä eurolla, oikein fine. Vallilasta kävelimme vielä kaikki rinnakkain Kallion Ruplaan kahville. Harvinaisen ihana maanantai. Hyvää ruokaa, hyviä ostoksia ja hyvää seuraa. Oi oi.

Ja aurinko paistoi ja paistoi ja paistoi. 

Aina välillä mietin, että mikä ihmeen juttu tää oikein on. 

-Vilma K.

Muoti Oma elämä Ajattelin tänään Ostokset