Yllätyksestä seuraavaan, tälläkertaa yllätin äidin äitienpäivänä: soitin Joutsenosta aamulla puoli kymmenen, että voisinpa tässä tulla kahvilla käymään. Aikaisemmin olin väittänyt, etten millään töiltäni kerkeä kotipuoleen vierailulle, mutta kjäh kjäh näin se vaan kävi. Reissussa vietin yhden yön ja kaksi kokonaista päivää. Näin perhettä ja sukua, se on aina parasta. Kuvissa olemme leikkipuistoilemassa kummitytön kanssa ja näytin varmaan äitibloggaajalta räpsiessäni ruutuja.

Oli ihana miniloma, mutta kotiinpalatessa odotti karu todellisuus: kotona ei olekaan niin siistiä kuin kotikotona. Täällä on tiskejä ja pyykkikasoja, satsumankuoria, pölyä ja tyhjiä tölkkejä. Eikä ruokaa, vatsa kurnii, koska olen keskittynyt kaikkeen muuhun. Kauppaanmeno tyhjällä vatsalla pelottaa vähän, silloin yleensä ostan vahingossa mozzarellatikkuja, juustonaksuja ja valmiskiisseliä. Toisaalta, voisi kai olla ihan hyvä idea paastota vähän: sunnuntaina äidin mies toivotti hyvää äitienpävää ”äidille ja tulevalle äidille”. Juuh elikkäs niinpä justiinsa. Maanantaina lähdin sitten äidin kanssa jumpalle ja meinasin pyörtyä. Karjalassa kaikessa on vähän kovempi tahti, myös jumpissa.

-Vilma K, not vielä tuleva äiti