Saikkua pukkasi
Eihän se sitten lähtenytkään niin käyntiin kuin olisi pitänyt. Aioin olla ahkera tämän suhteen, mutta se jäikin taas. Mutta elämä heittelee kovasti nyt, kun on ollut sairauslomalla, niin mielenkiinnon kohdat on vaihdelleet. Tänään kun täällä pohjoisessa satelee vettä niin on aikaa taas päivitellä.
Olen tosiaan ollut sairauslomalla tässä tammikuusta saakka. Aika on mennyt välillä nopeastikin, mutta välillä kivut kädessä olleet semmoiset ettei ole voinut mitään tehdä. Tai kun teki niin seuraava päivä oli tuskaa. Minulla on aiemminklin ollut oikean käden kanssa ongelmaa. Vuodesta 2008, mutta se kipu loppui. Sain siihen diagnoosiksi CRPS-monimuotoinen kipuoireyhtymä. Sain lääkkeet ja pääsin kuntoutukseen. JA hankin uuden ammatinkin, koska piti lopettaa kokin hommat. Meni vuosia parannellessa kättä. Lopulta päätin kokeilla lääkkeen voimalla kokin hommia ja niin palasin siihen työhön. Toukokuuhun 2014 saakka olinkin työelämässä, kunnes jäin äippälomalle. Lääkkeet piti lopettaa ja pelkäsin, että kivut tulee takaisin, mutta onneksi ei. 🙂
Joulukuussa 2015 palasin työelämään ja otin lääkkeet takaisin, mutta lopetin ne taas keväällä 2017, koska työ oli 2-vuorotyötä ja siinä hoidin tytön aina päivisin, jos olin menossa iltavuoroon. Olin todella väsynyt. En nukkunut juuri ollenkaan. Onneksi kivut pysyivät poissa. Viime keväänä työnkuvani vaihtui ja tykkään tehdä pelkkää aamuvuoroa, mutta se oli myös raskastakin. Joulukuun 2018- tammikuun 2019 vaihde oli varsinkin rankka, koska asiakkaita oli melkein 600 joka aamu ja suurimmaksi osaksi keittiössä hoidat kaiken yksin. Siinäpä sitä sitten tuli käteen ongelmia. Se ei vaan enää jaksanut.
Olin useamman viikon saikulla ennen kuin keksittiin tehdä ENMG-hermoratatutkimus. Siellä selvisikin, että on rannekanavaoireyhtymä. Molemmat kädet piti siis leikata. Onneksi tämä oli vain ranteisssa, ettei muualla ollut vikaa. Ainakaan en ole huomannut. Parantuminen on sujunut hyvin. Elokuussa palaan töihin, jos mitään ei ilmene tässä saikun ja kesäloman aikana. Todellakin haluan palata töihin.
Tämä on ollut semmoista tunteiden kirjoa koko saikun ajan. Välillä on tehnyt mieli vaan olla ja lopettaa kaikki. Kun ei ole pystynyt tekemään mitään, niin se tunne on ärsyttävä ihmiselle, joka on tottunut koko ajan jotain kotona. Mutta onneksi on ollut Netflix ja muut suoratoistopalvelut, joista on voinut ohjelmia seurata. Sekä kun on ollut parempia päiviä, olen siivonnut kaappeja ja komeroita. Kierrättynyt tavaraa eteenpäin. 🙂
Huomenna minulla on vasemmasta kädestä tikkien poisto ja sitten pitääkin ottaa taas vähän iisimmin. 🙂 Mutta eiköhän tämä tästä…