Onnellisuusprojekti

Puoliso toi alkuvuodesta kirjastosta kotiin mielenkiintoisen näköisen pokkarin. Kannessa luki: Onnellisuusprojekti – Eli miksi käytin vuoden elämästäni siivoten kaappeja, laulaen aamuisin, riidellen oikein, lukien Aristotelesta ja muutenkin pitäen enemmän hauskaa. Kuinka inspiroivaa! Olenhan jo lukenut Marie Kondon siivousfilosofiaa, joten tämä Gretchen Rubinin kirja olisi oivaa jatkoa elämänhallinnan pohdinnoilleni.

Rubinin lähtökohta omalle onnellisuusprojektilleen oli jonkinlainen keski-iän kriisi. Hänellä oli kaikki hyvin elämässään, mutta hän ei osannut arvostaa asiaa. Hän halusi oppia arvostamaan, tuntemaan kiitollisuutta, elämään täydempää elämää. Rubinin mukaan oikea aika elämänmuutoksille on silloin, kun elämässä kaikki on hyvin. Hän ei halunnut odottaa kriisiä uudistaakseen elämäänsä. Niinpä Rubin teki suunnitelman vuoden mittaiselle projektilleen. Joka kuukaudelle hän asetti tavoitteita: mene aiemmin nukkumaan, lakkaa nalkuttamasta, toimita kalvava askare ja niin edelleen. Kirja kertoo siitä, mitä Rubin yritti ja mitä hän oppi. On hauskaa ja mielenkiintoista lukea kirjailijan yrityksistä, kompuroinnista ja onnistumisista tavoitteiden kanssa ja peilata niitä omiin kokemuksiin ja pyrkimyksiin.

Muuttuiko sitten kirjailijan elämässä mikään projektin seurauksena? Hän tunsi olevansa onnellisempi. Se tunne riitti hänelle. Mutta hän oli onnistunut myös vähentämään negatiivisuutta ja lisäämään hyväntuulisuutta elämäänsä. Myös perheensä ilmapiirin hän koki parantuneen. Esimerkit ovat vain pintaraapaisu projektin vaikutuksista, mutta jo tuollaiset muutokset olisivat mukavia omassakin elämässä.

Itse en jaksaisi ryhtyä perusteelliseen ja analyyttiseen onnellisuusprojektiin, mutta ajatus tavoitteellisuudesta voisi kuitenkin olla kokeilemisen arvoinen juttu. Innostuinkin laatimaan kirjan pohjalta omat tavoitteeni, ja aion laittaa ne näkyville muistitaululle – ovat sitten aina silmissä, ja mielessä. Listaani kuuluvat: mene aiemmin nukkumaan, liiku ja syö paremmin, heitä pois ja järjestele, työskentele fiksusti, toimita kalvava askare, pyydä apua, lakkaa nalkuttamasta, muista rakkaus, löydä epäonnistumisen ilo, pidä hauskaa. Tiedän, että lista on vaativa, ja jo ensimmäisen tavoitteen kohdalla kompuroin heti, mutta ei se haittaa! On hauskaa kokeilla jotakin uutta ja yrittää. Ja ainahan voi aloittaa alusta. Huomenna on uusi päivä. Ja jos tavoitteista on edes jotain hyötyä, niin aina se on kotiinpäin.

Oikotietä onneen ei löydy, ei edes onnellisuusprojektia toteuttamalla. Elämäntaito-oppaiden anti voikin olla siinä, että ne virittelevät aivoja uusille urille. Parhaimmassa tapauksessa oppaiden lukeminen lisää itsetuntemusta, jonka seurauksena voi tehdä havaintoja ja uusia oivalluksia. Yksikin oivallus, joka vie elämää toivottuun suuntaan on hyvä saavutus.