SAIRASTELUT, VITTU

Sairastelut. Isommat sairastumiset totaalisen perseestä, mutta myös perus flunssat yms perseestä. Vittumaista on esim se, että lapsesi sairastuu ja ensin huolehdit päiväkausia lapsen
hyvinvoinnista ja sit kaikkien niiden räkäpapereiden ja suppojen keskellä huomaat, että tarttuihan se perserutto sullekin nyt sitten. Lapsilta saatu flunssa iskee kuulemma
kovempana, en tiedä onko vaan joku vanhan kansan sanonta, mutta omalla kohdallani pitää kyllä paikkansa.

Apteekkiin on viime aikoina tullut kaikkia sinkkivalmisteita, koska väitetään että sinkki vois lyhentää flunssan kestoa. Alkuun olin, että ”yeah right”, mutta jos on heti valppaana kun kurkkukipu yllättää niin esimerkiksi FluAcute Zink -suihkeella olen pari kertaa onnistunut välttämään flunssan ennen kuin se
kunnolla lyö päälle. Ja joo, tää ei ollut maksettu mainos, mutta jos kyseinen lääkefirma haluaa sponssata niin en pistä vastaan eli sähköpostia voi lähettää osoitteeseen vittumainenelama@gmail.com.

Oikeasti, sitten kun se flunssa iskee, sehän menee niin että ensin on kurkku kipeä ja vetämätön olo, seuraavana päivänä nenä menee tukkoon ja siitä muutaman päivän sisällä alkaa se ehkä ärsyttävin vaihe eli vittumainen yskänperkele saatana. Ja yskä voi ihan vittuillakseen kestää sit 1-3 viikkoa, koska se
on vittumainen munapää se yskä. Yskänlääkkeistä ei ole myöskään mihinkään, ja kaikki yöt menee köhiessä eikä nukkumisesta tule taaskaan mitään. Ainoa mikä siinä tilanteessa lohduttaa on se, että eipä se nyt onneksi kai tapa
vaikka välillä sekin tuntuisi hyvältä vaihtoehdolta.

Hautakiveen vois sitten kirjoittaa: Kuoli vittumaiseen yskään keskellä yötä. Rip.

Nuhakin on kyllä yks perkele. Tiedättekö sen tunteen kun toisesta sieraimesta valuu kuin Niagarasta ja toinen on täysin tukossa? Sitten suihkit sieraimiin sitä nenäsuihketta, joka
maistuu aivan hirveältä kun se valuu nenäonteloiden kautta suuhun. Yöllä yrität nukkua seitsemäntoista erilaisen tyynyvirityksen kanssa, mutta mikään ei ole toimiva.

Voi vittu et mua vituttaa nyt sekin, että taas narisen tuosta nukkumattomuudesta. Yhyy, vittu. Jos et saa nukuttua, nouse ylös ja tee jotain muuta. Tai sit nuku vasta siellä haudassa.

Hyvinvointi Hyvä olo Terveys Vanhemmuus

NUKKUMISESTA JA SEN SELLAISESTA, VITTU

Tiedätkö sen tunteen kun heräät saatana keskellä yötä joskus kolmen neljän välillä etkä saa enää millään unta kun aivot alkaa välittömästi vittuilla sulle ja tuo sun päähän mitä erilaisempia ajatuksia? Yleensä ne on asioita joiden märehtiminen tuohon aikaan ei saa aikaiseksi muuta kuin sen, että ihan turha toivo saada uudelleen unenpäästä kiinni.

Välillä sitä kaipaisi, että olis syntynyt joskus metsästäjä – keräilijä -aikakaudella, jolloin elämä oli eläimellisempää ja alkukantaisempaa. Sitä elettiin enemmän veitsenterällä ja silti voisin vaikka vannoa, että ihmisellä ei tuohon aikaan ollut
masennusta tai ahdistusta, koska elämä meni perusasioiden ympärillä. Ja joo, joku enemmän kouluja käynyt sanoisi, että tässähän voi viitata Maslow’n tarvehierarkiaan. Joten jos sua kiinnostaa tarvehierarkia etkä tiedä siitä mitään, niin KVG (kato vittu Googlesta).

Äitini on sanonut: ”Naisen elämä on sellaista, että kun lapset on pieniä, ei saa nukutuksi ja väsyttää. Ja sitten kun lapset on tarpeeksi isoja, ei muuten vaan saa nukutuksi.”

Eli onko naisen kohtalo olla aina vähän väsynyt? Vittu mitä kakkendaalia. Tosin sellaista se elämä aika ajoin on. Älä käsitä väärin, en ole sitä mieltä että elämä olisi
aina vain paskaa, mutta kyllähän sitä paskaa tulee eri muodoissa elämän varrella (HUOM! Jos et halua lapsipaskaa, älä hommaa lapsia vaan käytä kondomia).

Ystäväni äiti on myös melkein yhtä fiksu kuin oma äitini. Hän sanoi: ”Juhlikaa aina kun siihen tulee mahdollisuus, sillä niitä ikävämpiä päiviä tulee halusitte tai ette.”

Ja näinhän se on, ja just siksi ei turhaan ole kaiken maailman elämäntaito-oppaita, joissa kannustetaan elämään hetkessä.Wautsi witun wau!

Mä oon silti sitä mieltä, että koska me ollaan ajattelevia älyllisiä olentoja ja meille on siunaantunut ajantaju, me ei voida koskaan täysin elää hetkessä. Jokainen joka sanoo
pystyvänsä elämään vain hetkessä, on valehteleva tampio tai kuolaava päiväkoti-ikäinen. Aikuisena on aina ajateltava myös
tulevaa, sillä aikuisuuteen kuuluu vastuun ottaminen vähintäänkin itsestään ja on esimerkiksi mietittävä miten ne laskut maksetaan, mihin sitä päänsä illalla kallistaa ja niin etiäppäin sano mummo lumessa.

No, mutta takaisin huonosti nukuttuihin öihin. Aina jos uni tai unen laatu alkaa heikentyä, siihen on joku syy. Itse sitä ei välttämättä aina tiedosta mistä se johtuu, mutta jos on
itselleen superhyperrehellinen, niin uskon että se syy löytyy kyllä jokaiselta itseltään. Jotta unettomuus tai unihäiriöt saadaan rauhoittumaan, tarvitaan yleensä jonkinlaista muutosta elämään tavalla tai toisella, sillä samaa kaavaa toistettaessa ongelma harvemmin poistuu itsestään. Mitään taikasauvaa ei
asiaan ole, mutta ainakin itselläni unihäiriöt ilmestyvät kuvaan aina kun jokin osa-alue hiertää elämässä ja joka vaatisi jotain muutosta. Sitä saattaa kuvitella, että minähän
viihdyn ihan kivasti tässä työssä – mutta viihdytkö sittenkään? Oletko siinä ehkä sittenkin vain sen takia, että saat sillä statusta ja/tai rahulia? Tai mitä jos et olekaan onnellinen sun puolison kanssa vaikka olet niin uskotellut itsellesi koko ajan?

Hyvinvointi Oma elämä Ajattelin tänään Syvällistä