Aamuyön viemäriseikkailu

On mukavaa istua tässä kylpyhuoneen lattialla. Antaa veden valua ylitseen, luoda ympärille suojakentän. Niin kovaäänisen, että se peittää ajatukseni.

Annan veden valua silmiin, annan piilolinssien valua sen mukana viemäriin. Annan sormien muuttua ryppyisiksi, annan sormenjälkienkin mennä. Kynsilakat lohkeilevat ja palaset valuvat viemäriin.

Vesi ympäröi minut kaikkialta, pyyhkii syntymämerkit pois iholta. Hiukset ovat matkalla lattiakaivoon. Annan varpaankynsien irrota ja valua pois. Kaikki mikä lähtee, saa mennä.

On mukavaa istua lattiakaivon päällä, antaa veden tulvia oven ali asuntoon. Jatkaa matkaansa lattian läpi, yllättää alakerran naapurit aamuyössä.

Olen veden sisällä. Viimein viemäriin valuvat ajatuksenikin, annan niiden mennä. Minä hajoan ja valun itsekin viemäriin. Jätän jälkeeni vesivahingon, mutta minä lähden. Jatkan elämääni putkistoissa. Mietiskelen, synnyn uudelleen viemärijätteen ympäröimänä. Katselen maailmaa keittiöiden vesihanoista ja uima-altaiden pohjilta.

Lopulta etsin itseni uudelleen, nousen viemäristä takaisin kaakelilattialle. Sammutan suihkun kahdeksalta lauantai-aamuna. Minä nousen ylös kylpyhuoneen lattialta. Minä nousen ylös ja jatkan eteenpäin.