
Vaikka olisin niin hirveässä darrassa, että koko kroppani kouristelisi sylkäistäkseen ulos edellisillan vanhan viinan.
Vaikka olisin ollut jatkoilla Espoossa ja valvonut aamukymmeneen ja heräisin humalassa ja joutuisin maksamaan taksin kokonaan yksin päästäkseni pois.
Ja vaikka sataisi kaatamalla, tai sataisi räntää vaakasuoraan, tai asfaltti olisi muuttunut liejuksi, ja kuumemittarikin näyttäisi neljääkymmentä.
Vaikka olisin yhtäkkiä löytänyt sen täydellisen tatuoidun miehen joka on lukenut Tolkienia ja pitää kissoista, ja voisin jäädä kainaloon makoilemaan, nousisin silti ylös, heittäisin rotsin niskaan ja raahautuisin äänestyspaikalle.
Menisin tänään äänestämään, vaikka joutuisin tekemään sen krapulassa / flunssassa / kuumeessa / kännissä / läpimärkänä sateesta / pää paketissa.
Vaikka mikään puolue tai ehdokas ei olekaan sataprosenttisesti samaa mieltä kanssani (huonoin argumentti ikinä, eihän tässä mihinkään lahkoon ollakaan liittymässä, en edes jaksa perustella), ja vaikka oma ääneni onkin vain yksi muiden joukossa (äärimmäisen mitäänsanomaton argumentti, äänten samanarvoisuus on vähänniinku demokratian perusta), ja vaikka en tiedäkään kaikkea kaikista poliittisista kysymyksistä (surkea argumentti, jokaisella on mielipide ainakin siitä, mitä arvoja ei halua tukea).
Onko puoluekentän vasen-oikea -jako päässyt unohtumaan? Viiden minuutin googlettamisella luulisi selviävän tästä dilemmasta. Ja miten puolueet sijoittuvatkaan liberaali-perinteinen -akselilla? Toiset viisi minuuttia googlettamista kertoo vastauksen tähän kryptiseen kysymykseen. Vaalikoneen saa varmasti suoritettua käyttämällä vartin verran aikaa tehokkaaseen klikkailuun, ja tuloksia hetken pohdittuasi olet selvittänyt ehdokkaasi parhaimmillaan puolessa tunnissa. Puoli tuntia vaivannäköä, ja voit hyvällä omatunnolla valittaa seuraavat neljä vuotta siitä, mitä idiootteja eduskunnassa taas pyöriikään.
En ota vakavasti ketään, joka toteaa ettei tavallisella kansalla ole vaikutusmahdollisuuksia, tai joka ilmoittaa kaikkien kansanedustajien olevan tyhmiä, mutta ei ole itse äänestänyt. Äänestäminen on yksi helpoimmista keinoista vaikuttaa, ja äänestysoikeuden toteuttaminen on tehty todella vaivattomaksi. Eduskuntavaalit eivät ole kilpailu siitä, kuka voittaa, vaan siitä mitkä arvot saavat eniten sijaa tulevassa politiikassa. Nämä arvot määräytyvät tavallisen kansan antamien äänien mukaan. Äänestämättä jättämällä äänestät myös jokaista mielipidettä, jota et koskaan tukisi. Kipitän kohta äänestämään Vihreitä, ja tällä oikeutan itselleni sen, että seuraavat neljä vuotta saan sanoa politiikan olevan perseestä.