Mindfullness-harjoitus ahdistuneelle

Minä, pyykkivuori, huoliajatukset ja mindfullness-harjoitus ahdistuneelle. Vein lapsen tänään tarhaan ja ensi töikseen hän tänäisi siellä kanssaan leikkimään tulleen lapsen kumoon. Siinä sitten pyydeltiin anteeksi ja kun se ei oikein kiinnostanut, läpsäisi tätä pienempäänsä. Kai tämä on vain vaihe? Kysyin tarhastakin nyt erikseen, että eihän ole toistuva kaava. Tarhasta vastattiin ihanasti, että tässä vasta opetellaan vuorovaikutustaitoja ja että joskus käsi käy nopeammin kuin mieli ehtii keksiä toisen ratkaisun. Ja että yhdessä harjoitellaan kaveritaitoja.

Juuri tänään mietin, kun monet sanovat sitä, että rakkaus lapseen ylittää kaiken. Rakkaus on valtavaa, mutta melkein yhtä paljon on huolta. Aina tulee joku uusi huoli. Välillä jähmetyn kauhusta, kun mieleen tulee, mitä kaikkea saattaa tapahtua. Mutta jos niille ajatuksille antaa vallan, jää elämä elämättä ja se rakkauskin huolien liikaa värittämäksi.

Mulla on pitkään ollut käytössä sellainen mindfullness-tekniikka, jolla huoliajatuksia saa kuriin. Siinä annetaan itselle joka päivä 30 minuuttia aikaa huolia. Mutta vain tiettynä ajankohtana.

Mulla se aika on 18-18:30. Sinne siirretään kaikki päivän ja illan aikana tulleet huolet. Niitä saa märehtiä tasan tuon ajan.

Ja yhtään näistä huolihetkistä en ole koskaan muistanut pitää. Mutta siirrän kyllä huolet siihen ajankohtaan. Aina siihen ei pysty, mutta jos edes puolet kerroista, niin päivässä on jo paljon enemmän tilaa sille rakkaudelle huolien väistyessä. Tunnistatko sä huoliajatukset? Mitä teet niiden ilmaantuessa?

Huolettomampaa huomista sinullekin!

—————————

Seuraa Vuodenaitia myös Instassa tai Facebookissa tai lukaise edellinen postaus.