Tänään, lopultakin tänään, oli hartaasti odotettu päivä. Nimittäin yhteinen vapaa meillä asuvan Miehen kanssa. Se tuli tarpeeseen, totisesti. Viime aikoina, kun toista ei juuri ole nähnyt töiden takia ja kumpikin on ollut väsynyt, on myös ilmapiiri kotona ollut kireän puoleinen. Jo viime viikolla päätettiin, että jonnekin luontoon on päästävä, tai ainakin pois kotoa. Joten päädyimme appivanhempieni mökille makkaranpaistoon. Koirat sai juoksennella irti ja käytiin jäällä kävelemässä. Tuon monivaivaisen saksanpaimentimen vuoksi retkeily on hieman haasteellista tällä hetkellä, joten mökillä oleskelu on helpoin vaihtoehto. Lulu saa juoksennella siellä sen minkä pystyy ja jaksaa.

Sää oli kauniin aurinkoinen, mutta tuuli tuiversi aikalailla. Onneksi tuuli ei ihan hyytävimmästä suunnasta puhallellut, joten tarkeni ihan hyvin. Meillä oli kahvit termarissa mukana, kun ei jaksettu raahata mukana nokipannua. Makkaran lisäksi lämmitettiin nuotiolla leipää ja sen päälle juustoa, on muuten hyvää 😉 Ja onnistuu myös tikun nokassa lämmittää, jos ei ole ritilää. Ja tietysti koirat sai makkaraa, pitävät kyllä huolen etteivät ilmankaan jää…



Juustoleipää, nams 😉

Surullista oli se, että mökkinaapuri oli metsän hakkuuttanut. Tieltä on ainakin talviaikaan hyvä näkymä ennen niin suojaisan mökin pihaan. Ja ihan jo valmiiksi hirvittää näky, kunhan lumet sulaa ja metsäkoneen hirvittävä myllerrysjälki näkyy :'( En vain ymmärrä tuota metsän ”uudistusta”, että kaikki vedetään sileäksi ja maa möyritään ympäri. Menee yli 100 vuotta, että maa toipuu tuosta. Puhumattakaan silmiä hivelemättömästä näystä. Kohta on taas tippa linssissä pelkästä ajatuksesta. Suomen metsien hoitotavassa olisi paljon parannettavaa, kuten se, että tuettaisiin hevosvoimalla tehtävää metsien hoitoa. Tällöin luontoa ei tuhoutuisi niin paljoa, kuin koneella tehdessä. Ja eiköhän se työllistäisi useamman ihmisenkin…

Mutta tästäkin huolimatta minulla oli kerrankin oikein antoisa ja rentouttava vapaapäivä. Sellaista ei olekaan ollut reiluun kuukauteen. Että ei se määrä vaan laatu… 🙂 Tuuli tuiversi pään tyhjäksi mitä parhaimmassa seurassa <3 Taidan ensi viikolla koirien kanssa mennä mökille ulkoilemaan jälleen, kun Mies on yövuoroissa, niin hän saa nukkua rauhassa…