Ja tuhkasta nousi sisustushepuli
Heiii, tätä mie oon niiiin oottanut! Nimittäin sisustushepulia 🙂 Okei, ollaan asuttu tässä apauttitirallaa reilut kolme vuotta ja viimeiseen reiluun vuoteen meillä ei oo ollut edes verhoja ikkunoissa. Ikkunarempan jälkeen ei vain ole ollut inspiraatiota laittaa verhoja. Ja pitkään mietittiin, että miten verhot edes laitetaan, kun ei haluta undulaattien istuvan verhotangoilla ja syövän seiniä… Keittiössä on jo viime syksystä ollu kiskot katossa verhoja ajatellen, mutta oon ootellut, että keittiön seinät maalattas. No, ei näytä sille asialle mitään tapahtuvan, joten sama kiipeillä verhot paikoilleen. Nyt kun saisi vielä kiskot harraste- ja olohuoneeseen, niin hyvä ois.
Käytiin viikolla ostamassa uusi sohva meille. Tuhlattiin lopultakin häälahjarahat, kun sattui hyvä tarjous ja mieluinen soffa löytymään ihan oman kylän putiikista. Koiraparoilla oli vain kovin ankea vuorokausi, kun entinen sohva kannettiin peräkärriin kaatopaikalle vientiä odottamaan ja raukoilla ei ollut makoilu paikkaa 😀 Paras oli, että Lulu nukkui sohvan paikalla, paljaalla lattialla… Mutta oli meillä myöskin onnellisen näköiset koirat, kun uusi sohva tuli ja oli jälleen pehmoinen päikkäröintipaikka. Sattui siinä uuden sohvan toimituksessa pieni hupaisa juttukin. Sovittiin firman kanssa, että tuovat sohvan iltapäivästä klo. 15 maissa. Nooh, olin juuri lähdössä töihin klo. 13.50 ja katoin ikkunasta ulos; ei hiivatti, paku seisoo pihatiellä ja tyypit kantaa sohvan osia… Eikun töihin soittamaan, etten ennätä ajoissa töihin, kun en pääse kotoa minnekkään ennen kuin uusi sohva on sisään kannettu ja pääsen autolla liikenteeseen 😀 Oli kuulemma paras selitys myöhästymiselle vuosikausiin…. 😀
Sohvan koekäyttäjät työssään 😉
Pintaremonttia meidän tönö tarviisi ihan kauttaaltaan ja yläkerrassa pitäisi meidän makkarin lattia uusia vähän syvemmältäkin. Sauna- ja pesutilat on ajatuksissa ja suunnitelmissa ensi kesän remonttikohteena. Kun käytiin ekan kerran kattomassa tätä tönöä syksyllä 2013, niin eka ajatus sauna- ja pesutiloista oli: keskitysleiri. Kiinteistönvälittäjäkin pahoitteli kovasti jo kellariin mennessä, että joutuu moiset tilat esittelemään… Mutta saunasta on saanut hyvät löylyt, vaikka onkin sähkökiukaalla. Vetää ihan vertojaan puulämmitteiselle saunalle. Viime syksynä jo vähän kellaria aloiteltiinkin ja pukuhuone on rempattu yhtä seinää lukuun ottamatta. Se seinä pitäisi maalata, mutta ei olla päästy yhteisymmärrykseen seinän väristä. Eikä kyllä talouskaan ole antanut nyt periksi mitään ylimääräistä ostaa.
Mie olin aina haaveillut omassa omakotitalossa asumisesta. Haaveilin aina, että teen sitten kaikki sisustustekstiilit itse omaan talooni. Onko toteutunut; ei ole. Haaveilin hyötypuutarhasta ja omavaraisuudesta, toteutuiko; ei toteutunut. Onhan nää toteutumattomuudet latistanut aika paljon iloa omasta omakotitalosta ja vienyt inspiraation sisustaa ja puuhastella. Ehkäpä näin vanhimmiten ja elämän realiteetit paremmin ymmärtävänä (vaikken niitä täysin vieläkään ymmärrä) on itselleen armollisempi ja asioita voi toteuttaa hitaammallakin aikataululla. Ei kaiken tarvitsekaan olla heti valmista ja täydellistä. Ehkäpä täydellisen hyötypuutarhan sijasta meillä kasvaakin jotain hyödyllistä ja puutarhani onkin metsäpuutarha <3 Ja mitä tulee itse tehtyihin sisustustekstiileihin; kangaspuut on sentään jo kasassa omassa talossa, omalla paikallaan. Eikä se elämä loppunutkaan kolmekymmentä täytettyäni… Onhan tässä vielä pitkä tovi tehdä ja laitella tönöä mieleisekseen.