Syyllisyyden tunteita esimiehen stressistä

Esimiehen huono tuuli tai stressaantuneisuus voi helposti tarttua muihin työyhteisössä, mutta on tärkeää muistaa, ettei tämä ole henkilökohtaista. Esimiehen mielialoihin voi liittyä monia asioita, jotka eivät liity mitenkään omiin suorituksiin tai persoonaan, kuten työpaineet, henkilökohtaiset haasteet tai organisaation tavoitteet. Kun huomaa ottavansa vastuuta toisen tunteista, kannattaa yrittää muistuttaa itseään siitä, että esimiehen reaktiot eivät aina heijasta työntekijän arvoa tai suoritusta, vaan tilapäisiä ulkoisia tekijöitä.

On myös hyvä kehittää omia rajojaan siinä, miten paljon antaa esimiehen mielialan vaikuttaa omaan tunteeseen. Kun esimies on stressaantunut, voi olla hyödyllistä pysähtyä ja tarkastella tilannetta objektiivisesti: onko kyse työasioihin liittyvästä ongelmasta, johon voi vaikuttaa, vai jostain, johon ei itse voi tehdä mitään? Ottamalla etäisyyttä tunteellisesti on helpompi välttää automaattista syyllistymistä ja tunnistaa, ettei vastuu toisen stressistä kuulu itselle.

Taitoa olla ottamatta syyllisyyttä toisten tunteista voi harjoitella myös omien ajatusten ja tunteiden tarkkailulla. Kun esimiehen ärtyneisyys aiheuttaa syyllisyyttä, voi pysähtyä miettimään, mistä tämä tunne kumpuaa. Ovatko syyllisyyden tunteet peräisin omista epävarmuuksista tai liiallisesta vastuuntunnosta? Itsetutkiskelun avulla voi vähitellen oppia irrottautumaan tästä automaattisesta reaktiosta ja keskittyä siihen, mikä on omalla vastuulla ja mikä ei.

Lopuksi, voi olla hyödyllistä keskittyä omaan hyvinvointiin ja tasapainoon työelämässä. Kun huolehtii riittävästä palautumisesta, omien rajojen asettamisesta ja itsemyötätunnosta, on helpompi olla tuntematta syyllisyyttä toisten tunnetiloista. Hyvinvoivana on myös helpompi olla empaattinen, mutta samalla pitää terve etäisyys toisen tunteisiin. Näin oma asenne säilyy myönteisenä, vaikka ympärillä olisi hetkellistä stressiä tai ärtyneisyyttä.