Parisuhteessa ongelmia, mistä apua?
Tästä aiheesta voisi kirjoittaa (ja puhua) paljonkin, eli mistä apua parisuhdeongelmiin? Mikä edes on parisuhdeongelma ja mikä on vain henkilökohtainen ongelma? Pystyykö näitä edes erottelemaan toisistaan? Pelkän ”kyllä tai ”ei” vastauksen sijaan viimeisimpään kysymykseen, on hedelmällisempää pohtia asioita hieman enemmän, laajemmin ja eri näkökulmista.
Parisuhteelle on erilaisia määrityksiä ja jos nyt pysytään perinteisessä miehen ja naisen välisessä parisuhteessa, niin monestihan kuulee sanottavan että miehet ja naiset ajattelevat eri tavalla ja että parisuhdeongelmat syntyvät siitä. Tilastollisesti voidaan varmasti tehdä päätelmiä miesten ja naisten erilaisesta käyttäytymisestä. Mutta jos tarvitset apua omaan parisuhteeseesi, ei näillä tilastoilla ole mitään merkitystä. Ainoastaan sillä on merkitystä minkälaisia ihmisiä te olette toisillenne.
Koska parisuhteessa on kaksi ihmistä, tuovat molemmat ihmiset mukanaan siihen koko elämänsä historian ja siihen liittyvän. Kaiken lapsuudesta asti. Pelot, toiveet, unelmat, pettymykset… ihan kaiken mitä ovat kokeneet ennen kuin ovat alkaneet parisuhteeseen. Hyvässä ja toimivassa parisuhteessa voisi sanoa molempien uskaltavan olevan avoimia toisilleen, mutta onko parisuhde sitten ei-toimiva jos ei uskalla avautua toiselle täysin? Ei välttämättä.
Parisuhde voi antaa mahdollisuuden kasvaa ja päästä eroon traumoistansa. Yhdessä toisen kanssa. Mutta tässä piilee myös sudenkuoppa. Jos alat rasittamaan kumppaniasi liian paljon kaikilla stressaavilla, epämukavilla ja epävarmuutta lisäävillä aiheilla joita olet kokenut menneisyydessä, voi siitä syntyä ongelma joka alkaa rasittamaan parisuhdetta. Voidaan alkaa kutsumaan sitä parisuhdeongelmaksi. Ongelmaa voidaan lähteä selvittämään joko kaksin pariterapeutilla tai yksin terapiassa. Terapioitakin on niin monenlaisia.
Joka tapauksessa, kumppanisi ei ole terapeuttisi ja vaikka on hyvä jos pystyt puhumaan kumppanisi kanssa ongelmista, ei ole hyvä jos puhut kumppanisi kanssa pelkästään ongelmista. Ongelmista puhuminen on tapa kasvattaa kuilua parisuhteessa olevien välillä ja jos olisin terapeutti joka haluaisi erottaa pariskunnan, ottaisin esiin vain pariskuntaa erottavia asioita. Loogista, eikö vain? Koska terapeuttejakin on niin monenlaisia, osa terapeuteista käyttää joko tietoisesti tai tietämättään tätä menetelmää, eli puhuvat ongelmista.
Henkilökohtaisesti minun on vaikea uskoa että esimerkiksi perheneuvoja tahallaan tahtoisi kasvattaa kuilua pariskunnan välillä, mutta hekin ovat vain ihmisiä ja heidänkin toimintatapansa muovautuvat sitä mukaa kun pariskuntia tapaavat yhdessä tai yksinään. Myös terapeuttien oma persoona ja se miten hyvin pariskunnan ja terapeutin välillä synkkaa, vaikuttaa siihen miten hyvin osaavat auttaa pariskuntaa heidän ongelmissaan.
Jos yksi terapeutti/perheneuvoja tai kuka nyt auttaakaan pariskuntaa ei saa muutosta aikaiseksi, ei se tarkoita välttämättä että pariskunta olisi tuhoon (tai eroon) tuomittu loppuiäkseen. Joskus pariskunta voi joutua käymään pariterapiassa monessakin eri paikassa ennen kuin saavat tarvitsemansa avun. Jos menet tavalliseen lääkäriin, onnistuuko lääkäri joka kerta auttamaan ongelmissa? Hyvässä lykyssä kyllä, mutta joskus voi joutua käymään eri lääkärillä. Sama koskee myös pariterapiaa (tai miksi sitä nyt kutsutaankaan).
Kirkon perheneuvonta tarjoaa ainakin maksutonta apua parisuhdeongelmiin. Omakohtaisesti olen huomannut kuitenkin että monta kertaa perheneuvojat missaavat pointin eivätkä ymmärrä pariskunnan ongelmien ydintä. Eikä se varsinaisesti olekaan ihme, kun käyntikertoja saattaa olla vain pieni määrä ja huomioiden että apua tarvitsevia pariskuntia on valtava määrä, on odotettavissa etteivät pysty auttamaan kaikkia.
Se on osasyy miksi olen alkanut pitämään tätä blogia. On mukava jos pystyn auttamaan neuvoillani muita ihmisiä haasteellisissa tilanteissa. Kannattaa myös laittaa kysymyksiä tai toiveita aiheista mistä haluttaisiin minun kirjoittavan.