Suunnitteletko eroa parisuhteesta tai tunnetko jonkun eroon päätyneen pariskunnan? Eroa ”markkinoidaan” nykyään ratkaisuna moniin arjen ongelmiin. Parisuhde saattaa tuntua raskaalta arjen pyörityksessä kun on velvollisuuksia hoidettavana; työ, lapset, kodinhoito jne. Saatat myös ajatella että kumppanisi on syyllinen huonoon oloosi ja ahdistuneisuuteesi. Ehkä työkaverisi tai joku tuttavasi on myös ehdottanut sinulle eroamista ratkaisuna ongelmiisi.

Ajatus erosta alkaa tuntua houkuttelevalta ja lopulta ilmoitat kumppanillesi halustasi erota. Huonoja uutisia: jos parisuhteessasi ei varsinaisesti mitään vikaa ollut, mutta päädyit ottamaan eron (ympäristön painostuksen, työkavereiden mielipiteiden ym perusteella), olet saattanut tehdä elämäsi suurimman virheen! Otan osaa jos näin on, mutta sinun on nyt otettava vastuu teostasi ihan itse.

Ero saattaa olla lopullinen ja jos näin on, sinun on turha syytellä siitä ex-kumppaniasi. Jos ex-kumppanisi on päässyt erosta yli ja tavannut jonkun joka häntä arvostaa, sinun kannattaisi olla tyytyväinen että päästit hänestä irti etkä pilannut hänen elämäänsä sen enempää. Mutta jos ex-kumppanisi on vielä vapaa eikä ole alkanut seurustelemaan uudelleen, voi sinulla olla mahdollisuus korjata tilanne. Ennen sitä sinun on kuitenkin syytä tutkiskella itseäsi ja käytöstäsi.

Ensinnäkin, jos otit eron esim. työkavereiden mielipiteiden perusteella, voit kysyä itseltäsi että oliko työkaverisi oikeasti tietoisia parisuhteesi tilanteesta vai antoivatko vain niitä neuvoja joita itse ovat osanneet soveltaa omissa parisuhteissaan? Huomioi se, että harva ihminen on pätevä neuvomaan muita erityisesti parisuhdeasioissa jos eivät edes tunne toista osapuolta. Olethan saattanut kiukuspäissäsi puhua vain pelkkää paskaa kumppanistasi työkavereillesi ja he muodostavat mielipiteensä näiden tietojen pohjalta.

Hae myös ammattiapua.Terapiaa, henkilövalmennusta, parisuhdekoulutusta… selvitä minkälaista apua tarvitset itsellesi. Ehkä jokin lääkitys tasaamaan mielialan vaihteluita…? Pääasia kuitenkin että alat työstämään itseäsi ja laitat elämäsi kuntoon. Ero ei aina ole se oikea ratkaisu ja jos siihen tilanteeseen päädyit, voi aikaikkunasi olla rajallinen sen korjaamiseksi.

Monille meistä ”irti päästäminen” on vaikea käsite. Luulemme, että voimme hallita tunteitamme kuin napista painamalla – että voimme yksinkertaisesti päättää olla rauhallisia ja rentoutuneita. Tämä ajatus houkuttelee erityisesti tilanteissa, joissa mielen valtaa stressi, ahdistus tai levottomuus. Saatamme yrittää vakuutella itseämme, että olemme hallinnassa ja että voimme työntää syrjään vaikeat tunteet, mutta tämä tapa ei toimi. Yrittämällä kontrolloida tunteita liian tiukasti ne saattavatkin voimistua entisestään. Todellinen rentoutuminen ja rauha löytyy vasta silloin, kun uskaltaa heittäytyä ja kohdata tunteensa – ilman jatkuvaa yritystä hallita niitä.

Kuvittele tilanne, jossa olet ahdistunut tai jännittynyt. Kehosi on ehkä kireä, ajatukset pyörivät ja mielessä on jatkuva tarve tehdä jotain, jotta epämiellyttävät tunteet häviäisivät. Tällöin monelle tulee luonnostaan tarve yrittää ”ratkaista” tilanne heti, esimerkiksi ajattelemalla, että ”tämä menee kyllä ohi” tai ”ei tässä ole mitään pelättävää.” Vaikka nämä ajatukset voivat lohduttaa hetkellisesti, ne eivät vie tunteita pois, sillä jokainen yritys työntää ahdistus syrjään saa mielen taistelemaan sitä vastaan entistä enemmän.

”Letting go”, eli irti päästäminen, tarkoittaa pikemminkin toisenlaista asennetta. Se ei ole yritystä kontrolloida tai ohjata tunteita, vaan lupaa antaa niiden olla juuri sellaisia kuin ne ovat. Tämä ei tarkoita tunteiden hyväksymistä niiden pysyväksi osaksi tai luovuttamista ahdistuksen edessä, vaan sitä, että antaa itselleen luvan tuntea – ilman arvostelua, kiirettä tai muutosvaatimuksia.

Kun ahdistus tai pelko ottaa vallan, kokeile pysähtyä hetkeksi ja anna tunteen tulla juuri sellaisena kuin se on. Huomaa, miltä kehossasi tuntuu ilman, että pyrit muuttamaan sitä. Hengitä rauhallisesti ja anna tunteen olla ilman kiirettä saada sitä katoamaan. Tämä lähestymistapa on monille aluksi vieras, mutta ajan kanssa siitä voi tulla arvokas työkalu. Huomaat ehkä, että kun et enää taistele tunteita vastaan, niihin liittyvä jännitekin vähenee ja mieli hiljalleen rentoutuu.

Irti päästäminen voi tuntua pelottavalta ajatukselta, sillä se edellyttää luottamusta siihen, että tunteet eivät ole pysyviä eivätkä vaarallisia. Todellisuudessa meillä ei ole täysin kontrollia tunteisiimme, eikä tarvitsekaan olla. Luopumalla tästä harhasta annamme itsellemme tilaa olla aidosti rentoutuneita. Ahdistuksen tukahduttamisen sijaan voimme antaa tunteiden tulla ja mennä, niin kuin aallot nousevat ja laskevat meren pinnalla.

Seuraavan kerran, kun koet ahdistusta tai muuta vaikeaa tunnetta, muistuta itseäsi siitä, että irti päästäminen ei ole sama kuin hallinnan menettäminen. Päinvastoin – se on lempeä tapa vapauttaa itsesi hallinnan illuusiosta ja antaa tunteiden virrata läpi, ilman pelkoa tai kiirettä. Heittäytymällä tunnetilaan, ilman tarvetta kontrolloida, annat itsellesi mahdollisuuden löytää todellisen rauhan. ”Irti päästäminen” on ihmisen luonnollinen tila, joten sitä ei tarvitse pelätä.