Eli jatkoa são paulon reissusta:

Lauantaina mentiin aamupäivästä caion ja thalitan kans 25 de março nimiselle kadulle. se on muistaakseni koko latinalaisen amerikan suurin ostospaikka :p se muodostuu isommista ja pienemmista kaupoista, putiikeista ja ’ostoskeskuksista’ siel on kaikkea rannekoruista paasiaspupuihin,sisustustarvikkeisiin,juhlakoristeisiin, telkkareihin tai vaikkapa feikkeihin niken lenkkareihin. jos jotain tarttet ni sielta loydat kaiken. ja yleensa halpaa kaikki. kankaat, vaatteet, langat, narut ja no suurin osa tavarasta on tehty boliviassa tai kiinassa ja se jo kertoo jotain siita miks ne on halpoja tai feikkeja. ja voin kertoo et  jestas kuink a kauheesti siel oli porukkaa! siis ihan alyttomasti! jotenki hahmottaakseni koitan vahan kuvailla: kadut tungeksii ihmisia, jokainen on ostoksineen eri suuntaan menossa, kuuma, kadulla myyja huutaa taytta kurkkua ”TAALTA VETTA! HOI! VETTA VETTA! HINTAAN 1 REAL PER PULLO! VETTA IHMISET VETTA! HOI IHMISET HOI!” , seuraavassa kadunkulmassa toinen samanmoinen kauppaamassa, hinta vain eri. musiikkia, ihmisten rupattelua/huutoa joka suunnasta, yhtakkia vastaan tulee toottaava auto ja mietit etta jestas mika aalio on lahteny autolla tanne en kyl haluis olla siel sisalla, silla se matelee eteenpain yrittaessaan edeta ihmismassan keskella. katumyyjat myy halpoja ”melkein kuin oikeita” hollisterin ja abercrombien tpaitoja, monissa eri vareissa!, ihmisia tinkimassa kankaasta yms yms (okei aika huono kuvailu muttaku äh)

mun hostaiti kerto et se vihaa menna sinne, se ei tykkaa ihmispaljoudesta tommosessa mitoissa yhtaan, mut vitsit ma rakastuin! siis jos siella joka paiva ois ni varmaa alkais pänniä mut jotenki ku kaveli kaiken sen keskella ni tuntu aika upeelta. olla hetki osa sita, se oli ihan oma maailmansa. enka ma osaa selittaa sita, mut jotenki se etta vastaantulevaa lärviä et ikina enaa nae uudestaan tai se et kaikki ne tuhannet ihmiset oli samaan aikaan siella, jokainen ihan erilaisella elamalla ja tarinallaan oli siella ostamassa tai myymassa kukin mita tahansa, ni on aika hieno tunne!

laukusta sai pitaa aikasta tiukkaan kiini,samoin ku claran kadesta ettei hukkaa sita, ja oisin halunnu ottaa enemman kuvia mut todettiin et jos oisin kavelly kamera kadessa ni joku ois vieny sen. mut kyl me muutama kuva saatiin 🙂

ostin vain nilkkakorun (yhdesta niista useista korukaupoista missa pyorittiin thalitan kanssa) silla oon nimittain himoinnu semmosta jo hetken. hopeinen ja sit siita roikkuu helmi ja joku kimmeltava, makso 7 realia ni aika jees kuitenki (jos ois menny johkain shoppingiin vaikka topshopin myymalaan ni helposti 25 realia..) thalita loys vaikka mita korua ja vyota ( ja ne meni iltapaivalla uudestaan joittenki ystavien kanssa ja se toi takasi tullessaan viel lisaa tavaraa, mm. uuden tuhkakupin..) 

iltapaivalounaalle tultiin takas caion kampalle ja mentiin syomaan laheiseen kahvilaan, ja vitsi oli ihanaa istahtaa syomaan lamminta ruokaa,  tiiatteko lihaa kasviksia kastiketta salaattia ja lahtea taydella vatsalla kampille ruokalevolle (iloisena myoskin siksi et ei syoty jotain makkariruokaa) 🙂

no sitten caio ja thalita tosiaan lahti niitten kavereittensa kans viel takasi sinne 25 de marçolle ja me jaatiin claran kans lepailee ja valmistautuu lollaan! meidan piti lahtea joskus neljan viiden maissa ja oltiin jo valmiita, überhienojen festarityyliemme kera, mut caioo ei nakyny. harmitti ku me oltais haluttu menna tiesti heti ku portit aukee paivalla jo mut paastiin lahtee sit joskus puol kuus oliko? huoh mut paastiin vain perille kuitenki! metrolla ja sit vahan piti kavella. siellaki oli katumyyjia myymassa vetta ja kaljaa ja limsaa ja vodkaa, jestas kun ne huutaa oikeesti 😀 

paastiin lollaan sisalle ja alko franz ferdinandin konsertti ja seurattiin sita ja sit samaan aikaan oli alabama shakesin konsertti (ikaan kuullukkaan ennen mut oli se hyva) sit seuraavaks oli queens of the stone age, niilta tiesin ehka kaks biisia 😀 ni oli vahan semmone noob olo ku ei tienny kaikkia biiseja, mut ei se estany mukana rokkaamista ahahahhaha 😀 niitten konserttien aikana oltiin aika hirmu takana ku ei paasty tönimaan itteamme eteenpain ( siellakin oli yllattaen ihan vitusti porukkaa)

sit queens of the stone agen konsertin jalkeen kaytiin vessassa ( jestas mika jono, ja voin kertoo et kusihätäset naiset osaa olla keskenaan aika ämmiä, jotku vain torkeesti ohitti koko jonon ja meni kaikkien ohi-saadensa niskaan kaikkien huudot ja haukut- jotku pissas maahan koska ei pystyny odottaa yms.., onneks me oltiin jonon etupaassa ja paastiin sielta nopsaa pois)  

 sit mentiin syomaan ja sit saatiinki menna tönimään itellemme hyvaa paikkaa black keysin konsertiin! paastiin aika tosi eteen, vaan muutama  rivi meidan edessa, oltais menty lisaaki mut eipa mentykkaan ku et mahtunu, tilaa ei yksinkertasesti ollu liikkua eteenpain 😀  no loydettiin siis hyva paikka ja joku tuntikohan me ooteltiin ennen konsertin alkua. tutustuttiin yhteen mieheen joka oli 50-vuotias ja isompi black keysin fani ku me varmana, se ja sen poika oli matkustanu kans pitkan matkan ihan vain tata konserttia varten, juteltiin niitten kans niita naita kunnes black keys alko soittamaan. kun ne alotti ni kaikki meni ihan sekasi, laulo ja huusi ja tanssi! se oli hirmu hieno fiilis!! ite huutaa ja laulaa ja tanssia ja hurrata mukana!! tiesin melkein kaikki biisit ulkoa, vain ehka kahta en ollu kuullu aikasemmin, joka tarkoitti sita et lauloin kovaan aaneen mukana 😀 aaaa, niin siistia!! ihan eri ku esim queens of the stone agen konsertissa ku en tienny yhtaan sanoja sillee jeejee jeppis jepulis mhm! … taa oli ihan eri crazyfiilis!!  jajaja sit tvkamerat kuvas meidan edesta koko ajan ni aina vilkutettiin ja tanssittiin kameralle! 

sit no konsertin loputtua lahdettiin kotia, niinku joka ainut siella ollu ihminen, joten tungos oli suuri. kaveltiin metrolle ni se oli suljettu ja ne annosteli ihmisia sisaan, ei me kauaa odoteltu, oltaiskohan toiseen metroon paasty. metropysakilta kaveltiin kotiin, ihan rattivasyneena ja likasilla tennareilla ( jeesus ku kumisaappaat oiski ollu hyvat) syotiinkohan me leivat kotona ja sit heti nukkuu. 

sunnuntaina mentiin aamusta viela paulistalle hengailemaan caion ja thalitan kanssa ja sitte siirryttiin bean, thiagon ja sen morsiamen kans sinne liberdade-nimiseen kaupunginosaan. se on enemman japanilaistyyppinen ja sielta loysi vaikka mita aasialaista ruokaa, tavaraa tai vaikka koruja. pysahdyttiin lounaalle johonki thiagon lempparikiinalaiseen jajaja sit jalkkaria syotiin jossain kuuluisassa ja palkistussa(siis sao paulossa, ei nyt mitenkaan kansainvalisesti kait) kahvilassa, ja oli herkkua :3

sit tultiin kampille takasin, pakattiin, ooteltiin vahan ja sit thiago ja bea vei meidat bussiasemalle oottamaan bussia takasi kotiin. siella ooteltiin varmaan tunti jossain kahvilassa kuunnellen musaa ja ootellen et saa nukahtaa bussin penkkiin. 

paastiin bussiin ja lahdettiin kotimatkalle, kattelin ikkunasta alkavan sunnuntaiyön são paulon maisemia haikeesti aatellen et taa on ehka viimenen kerta ku oon são paulossa ennenka palaan kotia. big city lights jäi taustalle ja aika nopsaa nukahdettiin kumpiki. kerran pari herattiin vessatauoille matkalla mut muuten nukuttiin ja kasin aikaan aamulla saavuttiin novaan, ihana olla kotona :3 ja kuinka hienoa oli kayda omassa suihkussa ja nukkua omassa sangyssa ja kattoa go on:in missattu jakso omalla paikalla sohvalla :3 vaikka kuinka on ihanaa são paulon vilinassa ja hulinassa ja ihmispaljoudessa ja sit tajuta et hitto, taalla taas eika mitaan tekemista muutaku koulu .___. mut oli se kuitenki ihana taas olla kotona :3

ja kommenttina paasiaiseta et vaikka taa onki varmaan maailman suurin katolinen maa ni ei samalla lailla tuntunu paasiaiselta ku kotona, ei sita juhlittu? tiesti jos oisin enemman uskonnollisessa perheessa ni asia ois eri ja oltais varmaan ainaki messuun menty. mut esim toista paasiaispaivaa ei ole? ja kun paasiaisruohosta ja trulleista ku kerroin ni ne naurahti vahan et hah, miks semmosia? mut toisaalta, eihan taal ollu ees joululauluja.

mut joooo, tosi hyvat muistot jäi :)) <3 

bjs emilia