Dopamiinipukeutumista ja muistojen tallennusta

Vuosi on alkanut hieman tahmeasti, mutta samalla toivoa täynnä. Selkeästi valon määrä auttaa minua aina pääsemään pahimpien masennuskausien yli (valon määrä saattaa tosin joskus myös vain pahentaa ahdistusta, mutta ei ainakaan tällä hetkellä) sekä toiveikkuus tulevista kuvioista. Taloudellinen ahdinko on vielä selkeästi itse kullakin päällä,mutta olen hakenut viime aikoina töitä valokuvauken ohelle. Josko joku tärppäisi!

Sen lisäksi, että valon määrä on auttanut arjessa, olen myös yrittänyt kehitellä muita tapoja lääkityksen ja vitamiinien lisäksi, jotka toisivat iloa ja apua väsyneeseen arkeen. Olen törmännyt viime aikoina somessa tällaiseen termiin kuin ”dopamine dressing”, eli dopamiinipukeutuminen, mikä meinaa siis erittäin värikkäiden vaatteiden käyttöä mustan ja neutraalien värien sijaan.

Muistan kun joskus kävimme kaverin kanssa kahvilla talvella ja molemmilla oli sattumalta keltaiset paidat päällä. Olihan se eräänlaista väriterapiaa kun toiselta puolelta pöytää ”paistoi aurinko”. Se todellakin piristi! Vaikka itsekin käytän paljon arjessa mustaa (koska se on helppo stailata kaiken kanssa) olen myös värien ystävä niin hiustenväreissä kuin muutenkin pukeutumisessa. Tämä dopamine dressing -trendi on siis todellakin tehty minulle! Pääsin myös tekemään yhteistyötä Zizzin kanssa, ja siitä inspiraatio syntyikin postauksessa esillä oleviin kuviin.

Dopamine dressing -trendin lisäksi halusin kokeilla myös somessa bongaamaani vuoden haastetta, jossa purkkiin pyritään lisäämään jokaiselta päivältä joku hyvä muisto. Eli ikäänkuin päiväkirja, mutta ne muistot kirjataan ylös post-it-lappuihin ja taitetaan sitten purkkiin säilöön. Sitten vuoden lopussa ne luetaan läpi. Tämä olisi ollut erityisen hyvä haaste viime vuonna, kun omalla kohdallani vuosi oli niin synkkä kaikkine vastoinkäymineen ja terveysongelmineen. En todellakaan muista mitään kivaa viime vuodelta. Tosiasiahan kuitenkin on, että viime vuonna tapahtui vaikka mitä kivaa, mutta kun ne negatiiviset muistot jäävät aina päällimmäiseksi mieleen.

Vaikken joka päivä olekaan muistanut kirjoittaa kivoja muistoja ylös (eikä niitä joka päivä ole ollutkaan) niin purkissahan on jo vaikka mitä muistoja! Ja vasta eletään vuoden ensimmäistä kuuta. Tarvitsen ehkä isomman purkin…

TAKKI // Zizzi

PAITA // Zizzi (vm. 2019)

HAME // Zizzi (vm. 2019)

VYÖ  // Zizzi

LAUKKU // Äidin neukkariajan vanha laukku <3

LEGGINGSIT // Zizzi

KORVAKORUT // Glitter (vm. 2022)

KENGÄT // Zizzi

Kuvat: Adi Dobrin // Edit: minä

Xoxo Nelly

Muoti Suosittelen Ajattelin tänään Päivän tyyli

Don’t call it a comeback, baby!

Uusi vuosi ja totisesti uudet kujeet. Nouw-sivusto ei enää palvellut minua tarvitsemallani tavalla, joten tein comebackin tänne!

Ennen kuin menemme 2024 vuoden tavoitteisiin, toiveisiin jne, haluaisin muistella hieman kulunutta vuotta, joka oli taatusti yksi karmivimmista. Sain paskaa niskaan elämältä jatkuvalla syötöllä. Oli ongelmia perheen kanssa, parisuhteessa, taloudellisesti (yrittäjänä kärsin edelleen inflaation seurauksena), terveytenikin on heittänyt täysin häränpyllyä. Silti olen jaksanut välillä jopa hymyillä, ja siitä voin olla ylpeä.

Jatkuvaa oireilua

2023 tammikuun ensimmäinen päivä sairastuin koronaan. Sen jälkeen keuhkoputkentulehdukseen heti perään ja olin saikulla kuukauden. Kesäkuussa minulla todettiin vaikea uniapnea. Ahmimishäiriöni aktivoitui myös uudelleen. Lihavuuden takia arjesta on tullut vaikeampaa, mutta samalla kamppailen jatkuvasti suhteestani ruokaa kohtaan. Ferritiiniarvot ovat vain alentuneet, joten olen jatkuvasti väsynyt. Ei se cpap-laite valitettavasti mikään ihmekone ole, vaikkakaan en sentää kaipaa enää jatkuvasti päiväunia tai nukahtele minne sattuu, milloin sattuu. Jos jotain hyvää, niin vielä en ole sentään sairastunut 2. tyypin diabetekseen, joka on yksi perheeni kiusankappaleista, ja sitä vastaan tässä taistellaankin.

Joulun aika on syömishäiriöiselle erittäin rankkaa. Joko taistelet syömisen kanssa (jos siis anoreksia tai bulimia) tai jatkuvaa herkuttelua vastaan. Ravitsemusterapeuttini kuitenkin sanoi, että ennen kuin voi puhua laihduttamisesta, minun täytyy opetella arjessa perusasiat kuten riittävä juominen ja riittävän ravinnon saanti. Juomista varten ostin juuri motivaatiovesipullon Lifesta, joka on visuaaliselle ihmiselle kiva keksintö. Se on söpö ja visuaalinen! Nepsynä mun on aina pakko keksiä vaikeille asioille helpompi ja houkuttelevampi tapa hoitaa niitä. Rakastan silmäkarkkia, joten kaikki visuaalisesti näyttävät asiat houkuttelevat. Jos mulla olisi imuri, joka olisi pastellinvärinen ja glitter-tarroilla varustettu niin varmaan rakastaisin imurointiakin. Ehkä.

Selviytymistilassa

Olen juossut myös verikokeissa pitkin vuotta, ja nyt kun suljimme kaiken muun, niin jäljelle jää lääkärinkin mielestä IBS, mikä tarkoittaa, että joudun seuraamaan fodmap-dieettiä tarkemmin. Hormonitoimintahan on kytköksissä suoraan vatsan toimintaan, joten jos vatsani voi hyvin niin ehkä adhd-oireenikin helpottavat jatkossa ja kaikki muu lutviutuisi siinä perässä. Olen ollut väsymyksen ja kaiken muun takia yksi ihmishirviö, ja olen siitä pahoillani niin miehelleni, perheelleni kuin ystävillenikin. Tuntuu, että koko ajan on jotain konfliktia ja varmasti kaikki ajattelevat, että olen vain draamanhakuinen, mutta totuus on, että olen ollut ihan hiton kuormittunut tämänhetkisestä elämästäni.

Pahinta on ollut, että olen joutunut odottamaan todella pitkään myös ammattiapua. Nyt etsinnässä olisi minulle oikea terapeutti, että pääsen selvittelemään myös kaikki henkiset solmuni. Monet muistavat pitää ulkoisesti itsestään huolta, mutta sisäinen hyvinvointi jää. Kaikki on kytköksissä toisiinsa. Jos olet ulkoisesti terve, sinulla on paremmat mahdollisuudet olla myös mielellisesti terve, mutta se ei aina ole yksi yhteen. Tiedämmehän moniakin, joilla näyttäisi ulkoisesti olevan kaikki hyvin mutta sisäisesti kamppailevat esim. masennuksen kanssa.

Masennuksen oireita tulee myös silloin kun voi fyysisesti huonosti. Tällä hetkellä ajattelen itse, että en olisi ehkä niin masentunut, jos ulkoisesti minulla olisi asiat paremmin. Jos en stressaisi parisuhteen, perheeni tai talous-asioideni takia. Mutta olen myös ollut monesti kliinisesti masentunut, jolloin ulkoisesti näyttää siltä, että kaikki on ollut ihan hyvin. Joskus silloin työkaverinikin kysyi työhuoneeseeni tupsahtaessaan ja huomatessaan minun itkevän tietokoneen ääressä, että miksi itken? Enkä osannut vastata. Paha olo vain oli aivan jäätävä. Jatkuvasti. Itkin kun menin töihin, kokosin itseni, kärsin työpäivän ja itkin taas kotimatkalla tai hajosin pirstaleiksi viimeistään kotona. Ja kuntoni oli silloin parempi (jos ei nyt sentään huipussaan) ja taloudellisesti asiat olivat paremmin. Olin silti vain kuori itsestäni.

Nyt voin onneksi paremmin kun tuolloin. Viime viikkoina minulla tosin on ollut outoa unettomuutta, että saatan herätä pirteänä 4-5h yöunien jälkeen vaikka normaalisti tarvitsen 7,5-8h, jotta olisin ihminen. Tänään heräsin ensimmäistä kertaa yli kahteen viikkoon oikeasti pirteänä ja 7,5h putkeen nukutun yön jälkeen. Heräsin 9:ltä aamulla (sunnuntaina!!) ja olen saanut tehtyä vaikka mitä jo tänään. Tämä on todellakin ennenkuulumatonta.

Tästä on hyvä jatkaa kohti uutta vuotta 2024!

Xoxo Nelly

Hyvinvointi Hyvä olo Terveys Ajattelin tänään