Oodi parroille -postauksessa pohdiskelin sitä, että mistä ihmeestä noita parrakkaita miehiä oikein löytää. No, pohdintoihin on nyt vastattu, eilen tupsahti kommenttilootaan linkki Bristlr -sivustolle. ”Connecting those with beards with those who want to stroke beards”.
Onko mitään nerokkaampaa keksitty? Väitän, että ei.
Ja eikun omaa partaveikkoa naaraamaan!
Kiitos vinkistä, aannukka!
Niin. Edellisen postauksen ihastumistunnustus liittyi tosiaan Konsulttiin. Jostain järjenvastaisesta syystä hän tosiaan antoi mulle toisen mahdollisuuden, ja jostain vielä järjenvastaisemmasta syystä haluaa edelleenkin nähdä mua. Does not compute.
Viikon sisään mahtui neljät treffit ja kaksi yökyläilyä. Tänään puhuttiin jo, mitä ensi viikonloppuina tehtäisiin.
What the hell.
En edes muista, millon viimeksi jonkun kanssa on vain ollut niin helppo ja luonteva olla. Tiedättekö, semmoinen kun asiat vain rullaavat omalla painollaan, ja voi olla täysin oma itsensä.
Eli tässä nyt sitä sitten katotaan, tuleeko hommassa köniin ja pahasti.
