Se rakkauden silmänkääntötemppu

23.9. kirjoitin unelmamiehistä ja unelmakumppaneista blogissani näin:

Mutta sitten kun asiaa mietin enemmän, oivalsin ehkä jotain. Unelmamiehet ovat unelmamiehiä syystä, ja unelmamiehinä niiden kuuluu pysyäkin. Koska kaunis rakkaustarina sellaisen kanssa olisi ehkä sitten jotenkin liiankin ilmiselvää, yllätyksetöntä. Sitä tapahtuu elokuvissa, mutta oikeassa elämässä rakkaudella taitaa aika usein olla vähän yllätyksiä hihassaan, ja se unelmien kumppani taitaakin usein kuoriutua jostain sellaisesta, joka ei ehkä ensisilmäyksellä aivan siltä näytä. Näin haluan ainakin uskoa, että sillä rakkaudella onkin varaltani jokin silmänkääntötemppu vielä odottamassa 🙂

Postauksessa pohdin erästä säätöäni kesältä, joka oli just eikä melkein sellainen mies jonka kanssa aina ajattelin päätyväni yhteen, mutta homma meni silti puihin.

Kaksi päivää ennen tuota postausta olin käynyt ensimmäisillä treffeilläni Konsultin kanssa. Enpä vielä silloinkaan arvannut, miten oikeassa tuossa lainauksessa olinkaan. Ei, Konsultti ei ehkä monelta osin ole juuri sellainen mies, jonka kanssa olen kuvitellut päätyväni yhteen. Mutta monella tapaa hän on paljon enemmän, kuin koskaan kuvittelin löytäväni, ja siksi juuri sellainen jonka kanssa minun ehkä kuuluu päätyä yhteen.

Tässä pari päivää sitten Konsultti tunnusti, että häntä oli harmittanut silloin kuin toisien treffiemme jälkeen sanoin etten ole valmis tapailuhommiin. Mutta sitten hän oli ajatellut, että ’ehkä joku toinen kerta sitten’.

Ja niin kävi. Se vaati hieman aikaa ja ehkä vähän sattumaakin, mutta niin kävi. Hyvä niin.