Kesäloma kolmessa päivässä – Day 1.

Koska työssäni paras (ja pahin) sesonkiaika on kesällä, vietän kesälomaani yleensä syksyllä kun muut jo ahertavat toimistoissaan. Tänä kesänä oli kuitenkin mahdollisuus pitää viikon kesäloma keskellä kesää, WUHUU! No, viikko kutistui joidenkin pakollisten palaverien takia kolmeen päivään, mutta sepä ei minua haitannut! Kun laitetaan oikeaa vaihdetta silmään niin kesäloma onnistuu kolmessa päivässä vallan hyvin. Seuraavissa postauksissa reportaasi kolmen päivän minilomasta!

Day 1.

Aamukahvin ja lyhyen lenkin jälkeen suuntasimme Marttilaan, kohti Kylämäen hevostilaa. Tarkoitus oli tehdä leppoisa maastolenkki ja sen jälkeen lounastaa tilan ravintolassa. Suunniteltuun maastoreittiin tutustuimme etukäteen autosta käsin. Ihan koko reittiä emme päässeet autolla, joten osa jäi yllätykseksi, niin kuin myös se, muistaisimmeko kaikki oikeat risteykset ja polut. Jos eksyisimme, hevoset kuulemma osaisivat kotiin kun niille vain antaisi pitkät ohjat! Suomenhevoseen voi aina luottaa 🙂

hemmo_ja_tytot.jpg

Pyöreähköt ratsumme odottivat meitä tallissa ja asianmukaisten heppatyttötoimenpiteiden jälkeen pääsimme matkaan. Ja olipa se ihanaa. Me viisi tyttöä (kolme heppatyttöä ja kaksi arvokasta Suomenhevosrouvaa) sekä minun Hemmo- ruunani kuljimme läpi kauneimman suomalaisen kesämaiseman, ohi apilapeltojen ja pitkin pehmeitä metsäpolkuja. Edes ympärillä pyörivät paarmat eivät pilanneet ihanuutta. Tunnin verran leppoisaa kopsottelua pehmeillä poluilla sekä pari reipasta laukkapätkää oli parasta lepoa mielelle (muttei suinkaan sisäreisille…) Hiukan vaappuvin jaloin saimme lenkin jälkeen hevoset pestyä ja hoidettua. Tulipa paljon muistoja mieleen aktiiviselta heppatyttöajalta, ei ole varmaan kymmeneen vuoteen tullut hevosta pestyä. Vallan nostalginen fiilis!

Nostalgiaa ja fiilistelya oli luvassa vielä lisää kun lähdimme laitumelle tervehtimään keväisiä varsoja! Awwww! Mikä idylli, muutama tamma yhdessä varsoineen valtavalla, kumpuilevalla laitumella. Kaikki hevoset (ja varsinkin varsat!) sosiaalisia, uteiliaita ja luottavaisia. Rapsutteluhetki blondin kiharatukkaisen hurmurin kanssa oli melkein päätyä tietynlaiseen puheluun Miehelle…

blondi_kiharatukka.jpg

 

Tässä vaiheessa päivää oli sielun hyvinvoinnista ja ruumiin harjoittamisesta jo huolehdittu. Nyt oli aika vielä ravita kroppa. Ja millaisella ravinnolla! Elämän koko kiertokulku tuli päivän aikana käytyä läpi, kun lounaaksi nautimme mureat, mehevät, upeat hevosenlihahampurilaiset. Ja olipa kuulkaa virkistävää nauttia ruoasta seurassa, jossa kukaan ei huokaillut hevosen syömistä. Syömisestä on jo ystäväpiirissäkin nykyisin niin monta mielipidettä ja tapaa ja rajoitetta, että tämä oli mielestäni suoranainen ihme koska:

  1. kaikki söivät lihaa (ei saa ymmärtää väärin, vegeily on minusta ok, mutta sekasyönti on nykyään jopa harvinaista kun enemmän kuin kaksi ihmistä syö yhdessä)
  2. kaikki söivät hevosta (kaikkien heppatyttöjen pitäisi syödä enemmän hevosta. Hevosen teurastaminen on aina parempi ratkaisu kun kuin sen myyminen jatkuvasti eteenpäin, ehkä täysin soveltumattomiin paikkoihin. Lisää voi lukea vaikka täältä: http://www.hevoseni.fi/hevosesta-luopuminen )

 

Päivän kruunasi vielä illalla Miehen ja ystävien kanssa Vaakahuoneen Paviljongissa nautittu pizza kera kylmien juomien. Kyllä oli upea ”kesäloman” aloituspäivä!

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *