Niinhän se on, että monet asiat tulevat elämäämme mutta viipyvät vain hetken. Mutta sitten on niitä jotka jättävät jäljen sydämeen – niin kuin tämä kakku.
Olen siis ennenkin tehnyt tätä ihanaa sitruunakakkua blogissa – mutta näin pääsiäisen alla kirpeän kermainen muisto palaa aina mieleeni. Tänä vuonna kakun kuorrute tuplaantui uudessa reseptissä. Sillä voiko kuorrutetta olla muka koskaan tarpeeksi?


Taikina
- 150g voita
- 3 munaa
- 2dl sokeria
- 1 rkl sitruunamehua
- 2tl vaniljasokeria
- 2dl jauhoja
- 1 hyppysellinen suolaa
Kuorrute
- 2dl kermaa
- 2dl turkkilaista jogurttia
- 1dl tomusokeria
- 1,5tl vaniljasokeria
- 2rkl sitruunamehua
- raastattua sitruunan kuorta maun mukaan
Lämmitä uuni 175 asteeseen. Sulata voi. Laita leivinpaperi irtopohjavuoan (20 cm) pohjalle. Vispaa munat ja sokeri valkoiseksi ja ilmavaksi vaahdoksi. Sekoita nuolijan kanssa varovasti mukaan sitruunamehu. Sekoita sitten kuivat ainekset keskenään ja pyöritä ne varovasti munasokerivaahdon sekaan. Lisää lopuksi sulatettu voi ja sekoita taikina varovaisesti. Laita kakku uuniin n. 35 minuutiksi. Varmista kypsyys tikulla.
Valmista kuorrute. Aloita vispaamalla kerma kovaksi vaahdoksi. Sen jälkeen yhdistä keskenään jogurtti, tomusokeri, sitruuna, sitruunankuoret ja vaniljasokeri. Vispaa seos kermavaahdon kanssa kunnolla esimerkiksi sähkövispilällä, jotta saat kermaisen kuorrutteen. Anna kakun jäähtyä muutama tunti ja levitä kuorrute päälle. Kakku on parhaimmillaan kun se saa maustua muutaman tunnin – tai yön yli!

Toinen kakku joka on jättänyt lähtemättömän vaikutuksen, on sekin pääsiäiseen liittyvä. Äidin tekemä ananas-keikauskakku. Pääsiäisen traditioihin kuuluu ehdottomasti se hetki kun syödään jälkiruuaksi fariinisokerilla maustettua ananaskakkua – niin kauan kun muistan. Mutta niin kuin ananaskakkukin, tämä sitruunakakku on ihan tavallinen kakku. Kuka ties, ehkä tässä sitruunakakussa voisi olla aineksia traditiokakuksi, jota teen vielä vanhempanakin? Jotain sellaista tässä on.
Kertokaapa – onko teillä jotain kakkua tai leivonnaista johon palaatte aina uudelleen?