Vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan onnellisen ihmisen kannattaa pitää onni omana tietonaan, eikä huudella sitä kaikille. “Ei onni kärsi katseit’ ihmisten. Kell’ onni on, se käyköön korpehen ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan ja hiljaa iloitkohon onnestaan.” Olen monesti kuullut ihmisten sanovan, etteivät he uskalla olla liian onnellisia tai ainakaan näyttää onneaan, sillä pelkäävät jo etukäteen onnen kääntymistä. Vaikka pessimisti ei pety, onnellisuustutkijoiden mukaan moinen pessimistisyys on este onnelle.

Tutkimusten mukaan jopa 40 prosenttia onnellisuuden avaimista on ihmisen omissa käsissä. Antti S. Mattilan ja Pekka Aarnisalon kirjoittama Onnentaidot-kirja väittää, että onnellisuutta ja onnen kokemista on mahdollista oppia. Lukuisten onnellisuustutkimusten avulla on siis selvitetty, kuinka ne onnelliset keskimäärin elävät:

• he viettävät aikaa perheen ja ystävien kanssa
• he ovat kiitollisia
• he osaavat auttaa ohikulkijoita ja työkavereita
• he ovat optimistisia
• he osaavat nauttia ja elää nykyhetkessä
• liikunta on heille elämäntapa
• heillä on päämäärä jota kohti mennä ja he ovat syvästi sitoutuneita siihen
• heillä on selviytymiskyky haasteiden, stressin sekä kriisien edessä

Kirjan mukaan omaa onnellisuuttaan voi lisätä tekemällä onnellisuusharjoituksia; tekemällä hyviä tekoja, nautiskelemalla, kehittämällä sosiaalisia suhteita, olemalla optimistinen ja täsmentämällä tavoitteita. Onnellisuus on silti varsin suhteellinen käsite, sillä kaikki eivät tule samanlaisista asioista onnellisiksi. Onnea kun on niin monenlaista. 

Aloin miettiä onnellisimpia hetkiäni – ja koska minulla on aina kamera mukana, aloitin selaamalla vanhoja kuvia koneelta. Huomasin, että suurin osa kokemistani onnellisista hetkistä on tapahtunut ystävieni kanssa. Ja useimmiten juuri silloin kun olen sanonut vastahakoisesti että ” no hitto, lähdetään sitten!” ja päättänyt heittäytyä extempore seikkailuun!

Oikeastaan vasta viimeisen parin vuoden aikana olen oppinut löytämään onnellisuuden tasapainoa. Löysin Onnentaidot-kirjasta paljon samaa ajatusta, mitä itsekin olen miettinyt viime vuosina. Mutta ei, onnellisuutta ei voi oppia lukemalla. Se pitää sisäistää, se pitää päättää ja sen jälkeen alkaa tekemään töitä oman onnellisuutensa eteen. Olen koonnut Onnentaidot-kirjasta mielenkiintoisia harjoituksia ja kerännyt parista muusta elämänoppaasta lisää tietoa.

Kuka haluaa olla mukanani onnellisuusprojektissa? 

Laitan huomisesta alkaen joka tiistaiaamu uuden haasteen blogiin!

Seuraa blogia ja aloitetaan harjoittelu yhdessä! 🙂