Miniloma Porvoossa.
Päädyttiin lomaviikon päätteeksi mieheni kanssa tekemään yhden yön pikkureissu Porvooseen. Lähdimme perjantaina heti aamupäivästä ja suuntasimme suoraan Porvoon keskustaan lounaalle. Lounaspaikaksi valikoitui suositusten perusteella L´amour brasseria, joka ei ollut kummallekaan entuudestaan tuttu. Paikka oli viehättävä ja lounas erinomainen. Runsas salaattipöytä, jonka lisäksi valikoimme vielä varsinaiset lounasannokset. Tarjolla oli kaikkea väliltä kasvissosekeitto-burgeri. Lounaan jälkeen kävelimme kauniin vanhan kaupungin läpi. Sääkin sattui tällä kertaa suosimaan. Kylmä, mutta aurinkoinen pakkaspäivä.




Majapaikan olimme varanneet, mistäpäs muualta, kuin Haikon kartanosta. Saimme huoneen jo puolilta päivin. Ensin tarvoimme jäässä ja lumihangessa katsastamaan näköalakalliot, jotka sijaitsevat ihan kartanon lähettyvillä mäen huipulla. Näkymät sieltä olivat näin talvellakin nätit. Hangessa puuskuttaminen (minä mahani kanssa) sai tämän jälkeen kuitenkin riittää ja suuntasimme suoraan kylpylään lillumaan. Kylpylä ei ollut mitenkään suuri, mutta kyllä siellä muutama tunti hurahti kuuma-altaassa ja saunoissa. Kunnon detox.

Kylpylästä minä jatkoin Beauty & Wellness -puolelle, josta olimme varanneet minulle odottavan äidin hemmotteluhoidon. Voi herran jestas, miten hyvää se teki. Olen yleisesti superlaiska käymään missään hieronnoissa tai kasvohoidoissa. Täytyisi varmaan panostaa omaan hemmotteluun hieman enemmän, sen verran mahtavaa se oli. Hoitoon kuului vartalon kuorinta ja kosteutus sekä kasvohieronta, -naamio ja kosteutus. Olin kuin uudestisyntynyt tämän 75 minuuttisen jälkeen. Suosittelen!
Illaksi olimme varanneet pöydän ravintola Sinnestä. Sekin oli minulle uusi tuttavuus. Alkupalaksi lautaselle päätyi yksi lemppareista – kampasimpukat. Purjon ja avokadokreemin kera. Täydellinen pikku makupala. Pääruokana mentiin molemmat burgereilla. Ravintoloissa käyminen on varsinkin tässä elämän vaiheessa melko mielenkiintoista hommaa ruokarajoitteiden vuoksi, mutta Sinnessä mikään ei tuntunut olevan ongelma. Burgerista sai helposti gluteenittoman version ja pihvi kypsennettiin läpikypsäksi. Mikään leipävoittaja sämpyläni ei ollut, mutta menetteli ja burgeri kokonaisuutena oli herkku. Syön punaista lihaa verrattain harvoin ja silloin kun syön, haluan, että se on sen arvoista. Tämä ei jäänyt yhtään harmittamaan :) Jälkiruoaksi jaoimme vielä ”Salmarin”, jossa oli salmiakkijäätelöä, marenkia ja aprikoosia. Namnam. Tiedän kyllä, että salmiakkikin on tällä hetkellä kiellettyjen listalla, mutta muutama lusikallinen oli pakko saada maistaa.


Lauantaiaamuna heräilimme upeaan auringonnousuun ja nautiskelimme kartanossa aamiaisen ennen kuin lähdimme ajelemaan kotiinpäin.

Kotimaan matkailua tulee harrastettua kyllä todella vähän lukuunottamatta vanhempien luona kotipaikkakunnilla ja kesämökillä käyntiä. Ehkä sitäkin voisi yrittää enemmän mahduttaa mukaan. Jo tämä yhden vuorokauden minibreikki teki rentouttavan tehtävänsä. Eikä tarvinnut lähteä kuin 50 kilometrin päähän kotoa :)
-Hanne-