Mitä tehdä, kun kateus yllättää?
Työttömyyden yllättäessä tai pitkittyessä koko tunneskaala tulee väistämättä tutuksi. Riittämättömyys iskee vasten kasvoja, kun sähköpostiin rapsahtaa jo kymmenes hylsy. Pettymys on valtava, kun yhdestä unelmapaikasta ei koskaan kuulukaan mitään. Häpeä on läsnä silloin, kun joudut kieltäytymään menoista, jotka vaativat rahaa. Ulkopuolisuuden tunne taas kuikuilee taustalla, kun entiset kollegat hehkuttavat pikkujouluristeilyä, jonne et enää mahdu mukaan, koska et ole enää samassa talossa töissä.
Mutta kaiken tämän keskeltä saattaa nousta esiin kaikkein yllättävimpänä tunteena kateus. Kun somessa entiset opiskelukaverit ja tutut kertovat ylennyksistään, uusista keikoistaan tai palkankorotuksistaan, rintaa puristaa.
Meille on pienestä asti opetettu, että kateus on ruma tunne ja sitä pitäisi kaikin keinoin välttää, mutta se on mainettaan parempi voimavara. Se nimittäin kertoo tarkan kompassin lailla, mitä sinulta itseltäsi puuttuu ja mitä elämältäsi tällä hetkellä todella kaipaat. Vahingolliseksi kateus muuttuu vasta silloin, kun se alkaa syödä sinua sisältä ja sumentaa järjen – historia on pullollaan tarinoita siitä, kuinka pelkkä kateus on saanut ihmiset sabotoimaan jopa kokonaisia sukuja.
Näin kesytät ammatillisen kateuden ja käännät sen hyödyksesi:
1. Sulje some
Vanha viisaus pätee: älä vertaa omaa arkista todellisuuttasi muiden kiillotettuun huippuhetkien koosteeseen. Jos voisit lentää jokaisen luo ja katsoa pintaa syvemmälle, huomaisit, että meillä kaikilla on omat keskeneräisyytemme ja kamppailumme.
Kun kävelet illalla kadulla ja katsot ylös kerrostalojen valaistuihin ikkunoihin, kuvittele leijuvasi jokaisesta ikkunasta sisään ja näkeväsi sen todellisuuden, mitä he juuri sillä hetkellä elävät.
Yhdessä asunnossa joku itkee yksin keittiön pöydän ääressä, toisessa perhe nauraa iltapalalla. Kolmannessa joku pakkaa laukkujaan lähteäkseen lopullisesti, ja neljännessä joku tanssii yksin radiomusiikin tahtiin. Jokaisen ikkunan takana on kokonainen universumi – elämä kaikkine sen iloineen ja salaisuuksineen, joista sinä et ulkopuolella kävelevänä tiedä mitään. Me jaamme saman yön, mutta elämme täysin eri todellisuuksia. / John Koenig, Sonder-ilmiö
2. Hyväksy tosiasiat – ja muuta niitä
Pysähdy miettimään, mitä todella kaipaat. Mikä tunne siellä kateuden pohjimmiltaan oikein kukkuu? Onko se kaipuu asiantuntijuuden arvostukseen, työyhteisöön vai taloudelliseen turvaan?
3. Listaa asiat, joissa kaipaat nähdyksi tulemista
Tunnista omat tarpeesi. Missä asioissa ja millä taidoilla haluat loistaa ja tulla huomatuksi? Kun tiedät sen, voit alkaa rakentaa reittejä sinne itse.
4. Pura harmistus turvallisesti
Vuodata tunteesi hyvälle ystävälle tai päiväkirjalle – älä koskaan kateuden kohteelle itselleen. Mikään ei ole ikävämpää kuin tulla solvatuksi sellaisen ihmisen toimesta, joka todellisuudessa vain haluaa samalle paikalle. Siksi on täysin ok purkaa pahin höyry suljettujen ovien takana tai puhua selän takana, jotta ei tule laukoneeksi peruuttamattomuuksia päin naamaa.
5. Älä polta siltoja
Työelämän piirit ovat yllättävän pieniä. Vaikka nyt harmittaa, muista, että se tyyppi, jolle olet tänään kateellinen, saattaa olla huomenna suosittelijasi tai kollegasi.
Radikaali lempeys itseä kohtaan on tärkeää, mutta hölmöä käytöstä tai suoranaista dissaamista ei kenenkään silti tarvitse alistua kuuntelemaan. Itselläni oli kerran kaveri, joka huomasi työttömyyteni vaivaavan minua. Silti hän koki tarpeelliseksi ylpeillä työpaikoillaan ja humblebragailla tehtävillään tajuamatta lainkaan, miten urpon kuvan se hänestä antoi. Saatoin vähentää yhteydenpitoa, mutta oli hieman vaikea kokea myötätuntoa, kun hänen työsuhteensa päätettiin yhtä yllättäin kuin minunkin. Tästä opin, että kiltteys on aina parempi kuin tahallinen ilkeys.
xoxo WEL