Näin valmistaudut työttömyyteen kuin ammattilainen

Jaoin Instagramissa kuvakarusellin siitä miten toimin, kun tieto työsuhteen purkamisesta tuli. Vihastuminen on kumma voimavara. Nyt ajattelin kirjoittaa aiheesta blogitekstin siitä miten selvitin valtavan joukon asioita ihan parissa tunnissa ja miten se pehmensi työttömyyden aiheuttamaa iskua.

Päätin, että jos talouteni kerran ottaa osumaa, minimoin kaiken kitkan ennen kuin palkkatulojen hana sulkeutuu lopullisesti.

Tässä ovat asiat, jotka tein ennen kuin luovutin kulkulätkän takaisin.

Lunastin välittömästi kaikki E-passiedut

Vartti irtisanomispuhelun jälkeen nostin hihat ylös ja laitoin tuulemaan.

Ostin uimahallin kausikortin ja varasin lopuilla saldoilla lahjakortit hierojalle ja hammaslääkäriin. Hammashuolto on juuri se lasku, jonka haluan välttää työttömänä. Maksoin myös tanssiharrastukseni kauden etukäteen.
Toisin sanoen tyhjensin E-Passit viimeistä senttiä myöten, eikä edes hävetä.

Työsuhde-etujen jättäminen työnantajalle on sama kuin heittäisi seteleitä takkaan. Minun suunnitelmani ei ollut ostaa viittätoista joogakertaa, joihin en kuitenkaan menisi, vaan hakea jotain aidosti välttämätöntä ja kallista kuten juuri hammashoito.

Juoksevien kulujen giljotiini

Päätin turvata talouden. Kävin tiliotteet läpi kylmäverisesti. Kaikki se, mikä tuntui vain kympiltä kuussa eikä ollut ensisijaisen tärkeää (ruoka, asuminen tai elinehto), lensi ulos ensimmäisenä.

Peruin ylimääräiset tilaukset, kuten BritBoxin ja HS Lastenlehden. Ne palvelut, joita oikeasti tarvitsin, maksoin puoleksi vuodeksi tai vuodeksi eteenpäin.

Poistin korttitiedot paikoista, joista tekee mieli tilata ruokaa heikkona hetkenä tai jotka saattaisivat imeä yllättävän siivun rahaa huomaamatta, kuten jotkin sukuseurasivustot tai muut palvelut. Pienistä puroista muodostuu kuukaudessa yllättävän iso puro, kun katsotaan Kelan tai kassan maksupäiviä.

Varasin oitis ajan pankkiin sopiakseni opintolainan uusista eristä. Sain ajan samalle päivälle.

Liiton tuore jäsenyys katkolle

Ristiriitaista? Ehkä. Mutta jos tilanne on se, että kassan työssäoloehto ei ehdi täyttyä uuden jäsenyyden puitteissa ennen h-hetkeä, jäsenmaksun maksaminen tulevasta olemattomasta palkasta ei pelasta akuutissa tilanteessa mitään. Liitto ymmärsi ja palautti rahat.
Kun jokainen euro lasketaan, periaatteet joutuvat hetkeksi väistymään matematiikan tieltä.

Maksoin osamaksut pois

Tämä oli varmasti tärkein, mutta kannattavin veto. Niitä ei montaa ollut, mutta riittävästi rasittamaan tulevia kuukausia, jollei niitä maksa kerralla pois, jos tai kun säännöllisiä tuloja ei ole. Tuli sitä paitsi halvemmaksi maksaa kaksi ositettua laskua kerralla pois kuin kuukausittain lyhentää niitä korkojen kera.

Ilmoittauduin työttömäksi työnhakijaksi ja riitautin asian työsuojeluun

Riitautin asian, koska päätös ei ollut oma ja olin perusteista eri mieltä. Se on kokonaan eri keskustelu, jota en lähde tässä enempää avaamaan, mutta halusin mustaa valkoisella työkkäriä varten. Työttömäksi työnhakijaksi pystyin kunnolla ilmoittautumaan vasta seuraavana päivänä ja mukaan tuli myös omavastuuaika.

Lopputulos: hallittu pehmeä lasku

Tyhjensin koneen. Otettuani talteen työnäytteitä tulevaa varten, ilmoitin mailitse ja viestitse asiasta kaikille joiden tarvitsi tietää ja tyhjensin läppärin viimeistä piirtoa myöten.

Pienen kulurakenteen bunkkerin rakentaminen ennen kulkulätkän palautusta tuntui helvetin hyvältä. Taloudellisen toimijuuden tuntu palautti hallinnan tunteen silloin, kun kaikki muu tuntui riippuvan muiden päätöksistä.

Onko täällä muita, jotka ovat vetäneet samanlaisen suursiivouksen ennen virallista työttömyyttä – ja mikä oli se oivallisin kikka, jolla säästit hermoja tai rahaa?

xoxo Wheneverlightly