Glamröösiä joulun aikaa kaikille <3 Minulla sormet syyhyävät jo seuraavaa kirjoitustani valmistellessani, mutta palataan siihen tuonnempana. Ehkei aihe ole jouluaattoon täysin sopiva.
Aion myös lähihtulevaisuudessa ”tulla kaapista ulos” ja kertoa (some)kavereille tästä blogista. Muun muassa äiti on mun facebook-kaveri, se tässä kai eniten hirvittää 😀
Ajatus omasta blogista on hautunut mielessäni jo jonkin aikaa. Tutustuessani (usein tahtomattani) deittailumaailman uusiin tai muuten vain hämmentäviin ilmiöihin, on kiukkuinen mielensä-pahoittaja-feministi pääni sisällä huutanut: ”Tää on niin ahterista, sun täytyy kertoa tästä muille!”.
En kuitenkaan aiemmin ole nähnyt itselläni tulevaisuutta bloggarina, koska pelkään kirjoittaa tunnoistani näin julkisesti. Syitä tähän on lukuisia, mutta päällimmäisenä mielessäni pyörii kaksi ajatusta. SYY 1: Pelkään ettei kukaan lue tätä blogia. SYY 2: Pelkään, että joku lukee tätä blogia.
Nii-in, etsi nyt sitten tällaisella mentaliteetilla ja logiikalla varustettuna itsellesi miestä. Ja tähän haluan lisätä, etten toisaalta edes etsi. Sitä miestä siis. Mutta haluaisin sellaisen kuitenkin löytää. Tiedän, tuossa ei ollut mitään järkeä. Toisin sanoen en kovinkaan usein itsekään tiedä omia motiivejani toimiini, mutta melko usein elämä on juuri sen takia mielenkiintoista.
Tämä ensimmäinen postaukseni jää melko vaatimattomaksi (koska rehellisyyden nimissä kirjoitan tätä töissä), mutta jostain on alettava. Mieleni pulppuaa tekstiä Tinderin ”parhaista” ja miesten lempikriteereistä seuraa hakiessa, mutta haluan jäsennellä ne kunnolla, joten palaan asiaan pian.