Tapailua: Donitsi

Pari viikkoa sitten tilanne eskaloitui. Ensin hyvään ja sitten hetkellisesti huonompaan suuntaan. 

Vaihdoimme viestejä jotka tahattomassa syvällisyydessään sopisivat lyriikoiksi Paperi T:n biiseihin. ”Juo pääsi selväksi niin nähään sitten. Jos nähään”, kirjoitan hänelle ja päätän antaa olla. Odottaa rauhassa ja katsoa mitä tuleman pitää.

En ole vihainen enkä pettynyt. Oikeastaan olen käsittämättömän hyvällä tuulella. Kerrankin tiedän mitä haluan ja se tuntuu hyvältä. Kauppakeskukessa syön donitsin vaikka olen dieetillä ja ostan uuden pyjaman vaikka vanhatkaan eivät mahdu kaappiin.

Me ihmiset nyt vain olemme sellaisia, haluamme joskus vääriä asioita  ja joskus oikeita väärään aikaan. Ei kai ole minun syyni jos en saa tahtomaani.

Mutta minä tiedän mitä haluan eikä minuun siitä huolimatta satu. Se saa riittää, toistaiseksi.