Huomenna on tuomiopäivä…

27 pvän pituisen kierron mukaan huomenna tiistaina olisi tarkoitus taas kuukautisten alkaa. Normaalisti mua nipistelee kyseisenlaisesti n. kolmena alkua edeltävänä päivänä, mutta nyt kivut tuntuivat jo viime viikon alussa. Tänään ei nippaile mistään. Antaisinko toivon herätä, vaikka viimekertaisen surukohtauksen jälkeen turvallisempi asenne olisi pessimisti ei pety 

Olen yrittänyt elää mahdollisimman normaalisti ja kävin lauantaina vähän juhlimassakin. Ajattelin vielä taksissa kahden aikaan kotiin huristellessani että eipäs tullut vedettyä mitenkään ylettömästi viiniä vaikka se ilmaista olikin. No, joko olen laskenut juotujen mukillisten määrän dramaattisesti alakanttiin, tai sitten olen tullut vanhaksi, mutta noin hirveetä oloa ei taas ole ollut piiiiitkään aikaan! Makasin eilen KOKO päivän sohvalla, kunnes siirryin kahdeksalta yöunille omaan sänkyyn. Tänäänkin vielä särkee päätä ja väsyttää…

Eilen morkkiksissa sohvan pohjalla mietin että olenko tehnyt tuhoa mahdolliselle itiölle vatsassani, eivätkä keskustelupalstojen eriävät mielipiteet asiasta helpottaneet oloa juurikaan.. Olin jotenkin niin satavarma että huomenna taas petytään, niinpä en osannut edes pelätä mitään seuraamuksia lauantaisesta törpöttelystä. 

Äiti rauhoitteli minua kertomalla muutamasta tutustaan, jotka olivat rellestäneet nuoruuden tarmolla hyvinkin pitkään ennenkuin olivat huomanneet olevansa raskaana. Ja ihan terveitä vauvoja niistäkin tuli. Silti tuntuu vastuuttomalta käytökseltä tietoisesti juoda alkoholia kun ollaan kuitenkin yritetty jo vaikka kuinka kauan. Tästäkö se jo alkaa!? Ikuinen syyllisyys kaikesta mitä teet, vaikkei mitään vauvaa vielä edes ole?

Fun!

Suhteet Oma elämä Hyvä olo Ajattelin tänään

Homeopatialla paksuksi?

Olen potenut paniikkihäiriötä (hyvin kiusallisia oireita aiheuttavaa sellaista) viimeiset kuusi vuotta. Työterveyden ammattilaisten ehdotukset ovat sisältäneet enemmän tai vähemmän mielialalääkkeitä ja rauhottavia, joita en halua sivuvaikutusten takia syödä. Olen kuitenkin tosi skeptinen ns. vaihtoehtohoitojen suhteen, kunnes jotenkin lämpesin ajatukselle homeopatiasta.. 

Luin jostakin Lilyn blogista (en muista kuollaksenikaan että mistä) jonkun käyneen homeopaatin juttusilla iho-ongelmien takia. Googlasin reippaana tyttönä (tai ehkä laiskana työntekijänä) homeopatian perusajatuksen ja vähän lisätietoa, ja sitten etsin käsiini paikallisen homeopaatin yhteystiedot hetken mielijohteesta. Suomen homeopaatit Ry:n nettisivut kertovat seuraavaa:

Kokonaisvaltainen, yksilöllinen hoitomuoto

Homeopaattisen hoidon kohteena on sairas ihminen, ei yksittäinen oire. 
Oire ei ole sairaus, vaan se kertoo, ettei kaikki ole kunnossa. Homeopatia 
pyrkii tasapainottamaan sitä, mikä fyysisellä, emotionaalisella tai mentaalisella 
alueella on epätasapainossa ja aiheuttaa oireita. Homeopatia tukee kehon 
omia parantavia kykyjä.

Potilaalle pyritään löytämään yksilöllinen ja kokonaisvaltaisesti vaikuttava 
homeopaattinen valmiste, joka toimiessaan ihmisen elimistössä aktivoi 
puolustusmekanismia ja käynnistää paranemisprosessin.  Varsinkin 
kroonisia sairauksia hoidettaessa tämä on tärkeä periaate. Yksilöllisestä 
hoitoperiaatteesta johtuu, että samannimistä sairautta potevat voivat saada 
täysin eri valmisteen.  Siis taudin nimi ei ole tärkeä, vaan oireiden kokonaisuus.

Hoitokohteita oli lukemattomia, tässä lainaus erään homeopaatin sivuilta:

…kasvaimia, luomia, kystia, kuivaa/rasvaista ihoa,  lihasjäykkyyttä, niska-hartiaseudun jännitystä, kramppeja, luunmurtumia, haavoja, säärihaavoja, venähdyksiä, polvi-ja lonkkakipuja, hermo- ym. särkyjä, päänsärkyä, migreeniä, hiustenlähtöä, päänahan hilseilyä, heinänuhaa, allergioita, astmaa, yskää, poskiontelon- ja keuhkoputkentulehduksia, keuhkokuumetta, kuumetta, ruuansulatushäiriöitä, suolistosairauksia, ripulia, ummetusta, ilmavaivoja, vatsanturvotusta, peräpukamia, suonikohjuja…. Jne jne…

Listassa lueteltiin myös lapsettomuus, ja vaikka meitä ei ole diagnosoitu ns. ongelmapariskunnaksi tällä saralla niin mietin että ei siitä varmaan haittaakaan ole.

Mulla oli tänään ensimmäinen hoitokerta, joka kesti 1,5 tuntia. Istunnon aikana koko mun historia ja perhe ja parisuhde ja tottumukset ja syömiset ja sairaudet ja muut elämän osa-alueet käytiin läpi, ja loppujen lopuksi homeopaatti nykäisi puisesta aasiahenkisestä kaapista pikkuriikkisen pilleripurkin. Siitä pikkuriikkisestä purkista se kaatoi muovilusikalle viisi (kai?) pikkuriikkistä, neulanpään kokoista pilleriä ja käski hulauttaa ne veden kera kurkkuun. Tein työtä käskettyä ja sovittiin seuraava aika. Sain myös samaisia pillereitä mukaani otettavaksi 13.pvä, ja seuraava istunto laitettiin kuukauden päähän.

Mulle jäi kevyt fiilis tästä ensimmäisestä istunnosta, sain avautua itsestäni oikein urakalla. Kotiin päästyäni klikkailin itseni keskustelupalstoille:

”Kävimme lapsettomuushoidoissa ja siinä kierrossa, jossa olin aloittanut vyöhyketerpian, tuli tärppi. Mikä vyöhyketerapian vaikutus raskautumiseen oli, jää tietysti arvoitukseksi. Ainakin se oli ihanan rentouttavaa ”

”Minä kävin muutaman kerran homeopaatilla ja oma kokemukseni oli että aika huuhaata ja rahastusta koko homma. Meillä on taustalla mun endometrioosi ja miehen siittiövasta-aineet.”

”…Nyt siis raskaustesti näytti plussaa vain vajaan kahden kuukauden homeopati-hoitojen jälkeen. Toki varmasti raskaaksi tulo on miljoonien asioiden summa ja mukana on paljon onnea ja oikeaa ajoitusta, mutta kyllä homeopatialla oli mielestäni valtavan suuri vaikutus. Suosittelen lämpimästi homeopatiaa erinäisten ongelmien hoitoon kaikille.”

Hirveästi eriäviä mielipiteitä ja kokemuksia. Ehkä tää on vaan sellanen kortti joka on katsottava. Eniten toivon helpotusta tuohon paniikkihäiriöön, mutta jos tästä on edes pieninkään apu tähän lapsiasiaan niin awesome! <3

Pidän teidät kartalla hoitojen edetessä. Jännittää itseäkin et voinko parin kuukauden päästä kertoa hyviä uutisia! 

 

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli Terveys