Miltä kuulostaisi palkaton työ?
Selaillessani jälleen kerran avoimia työpaikkoja vastaan tuli harjoittelijan paikka, jonka tehtävät kuulostivat mielenkiintoisilta. Pitkän selostuksen luettuani selviää, että kyseessä on kokoaikainen kolmesta kuuteen kuukautta kestävä palkaton työ. Hetikö laitetaan nimeä paperiin?
Opiskelijoiden harjoittelupaikat
Näitä tulee aina silloin tällöin vastaan. Varmasti joku opiskelija, joka kipeästi tarvitsee opintopisteitä työharjoittelusta, tuonkin työn nappaa pois kuljeksimasta. Periaatteessa tämä työn tekemisen muoto saa niskavillani pystyyn. Yliopistossa opiskellessani meidän työharjoittelua tuettiin harjoittelutuella. Tämän saamisen edellytyksenä oli, että työnantaja maksaa puolet palkasta. Tällainen täysin palkaton harjoittelu olisi ollut minulle ja monelle muulle mahdoton toteuttaa. Itse sain opintotukea 280 euroa kuussa ilman asumislisää, koska en ollut siihen asumismuodon vuoksi oikeutettu. Koska kukaan perheellinen aikuinen ei pärjää tuollaisilla tuloilla, kävin samalla töissä, kuten monet muutkin opiskelijat. Jos olisin ollut tilanteessa, jossa harjoittelutuettua paikkaa ei olisi ollut saatavilla, en olisi harjoittelua voinut tehdä. Täysipäiväisen työn ja normaalin perhe-elämän ohella toisen palkkatyön teko ei olisi onnistunut. Uuden työn opettelu ja jatkuva uuden omaksuminen on kuluttavaa. Siinä ei juurikaan jää paukkuja esimerkiksi kaupan kassalla työskentelyyn iltaisin ja viikonloppuisin. Kerron tämän ihan omasta kokemuksesta. Olin hetken yhtä aikaa osa-aikaisessa kirjastoharjoittelussa ja kaupantädin työssä. Jotenkin vaan työpäivän jälkeen aivot kieltäytyvät käsittelemästä mitään peruskauraa haastavampaa toisessa työssä. Sinnillä siitä selvittiin, mutta kommelluksiakin sattui.
Ymmärrän tavallaan yritysten näkökulman siinä, että harjoittelija ei ole vielä valmis työntekijä. Häntä pitää opastaa, kouluttaa ja tukea enemmän kuin ns. oikeaa työntekijää. Hän kuitenkin tekee yritykselle työtä, jonka arvo on enemmän kuin täysi nolla. Usein tekijää houkuttelee ajatus siitä, että saa jalkansa oven väliin ja olisi mahdollisuus saada esimerkiksi palkallinen kesätyö tai oikea työ opintojen päätyttyä samasta paikasta. Joskus näin onkin. Mielestäni kuitenkin tällaista epämääräistä lupausta reilumpaa olisi maksaa työstä palkkaa. Harjoittelijan tapauksessa sen ei tarvitse olla täysi palkka, vaan jokin prosentuaalinen osuus siitä, mitä se olisi jos työhön pestattaisiin valmis ammattilainen. Olen itse hakenut nyt palkallisia harjoittelupaikkoja, sillä tiedostan olevani vielä aloittelija ja arvostan kokemuksen saamista. Hyväksyn matalamman palkan alkuun, eikä tämä ole ongelma. Palkaton työ on sen sijaan aivan eri asia.
Työllistämistuetut työpaikat
Täysin oma lukunsa ovat erilaiset työllistämistoimenpiteenä työharjoitteluun työllistyvät työntekijät. Työstä maksetaan toki palkkaa, mutta se on usein pienempi kuin TES määrittelee ja työnantajan sijaan palkkaa maksaa yhteiskunta työllistämistukien muodossa. Työkokemuksella on valtava arvo ja joskus ainoa keino saada sitä on työllistämistukipaikan kautta. On kuitenkin olemassa yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka käyttävät tätä pääasiallisena tapana saada edullista työvoimaa. Tässä MOT:n jutussa tuodaan esiin mielenkiintoisia ja järkyttäviäkin asioita työllistämistuettujen työpaikkojen todellisuudesta. ”Vaikuttaa siltä, että palkkatuettu työ on tavallista työtä ilman normaaleja työehtoja. Työaika on lyhyempi, palkka alhaisempi, eikä työterveyshuoltoa tai muita työsuhde-etuja aina ole.” Tiedän, että tässä toiminnassa on osittain hyvä ajatus takana, mutta ei voi olla hyväksyttävää, että jatkuva työllistettävien virta hoitaa suurimman osan tehtävistä ja että liikevoitto tehdään verovaroin, työllistämiseen tarkoitettujen tukien kautta.
Työmaailmassa on tällä hetkellä niin paljon korjaamisen varaa. Yrittäjyyttä ja työllistämistä tulisi tukea, koska se luo tarpeellisia työpaikkoja. Työpaikan saaminen ja pitäminen ovat monella tapaa ihmisen hyvinvointia tukevia asioita. Yksilöllä on tarve kuulua yhteisöön, tuntea olevansa tarpeellinen ja eläminen vaatii rahaa. Kuitenkaan palkallisen työpaikan saaminen ei ole helppoa. Miten tästä tuli niin vaikeata?
